YTHS-laajennuksen yhteydessä ehkä eniten keskustelua, kommentteja ja kritiikkiäkin on herättänyt korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu. Tätä osaa opiskeluterveydenhuollon uudistuksessa onkin syytä avata opiskelijoille huolellisesti, jotta jokainen tietää, mitä kaikkea terveydenhoitomaksulla katetaan.

Opiskeluterveydenhuollon rahoitus

Vuodesta 2021 alkaen valtio tulee kattamaan 77 % opiskeluterveydenhuollon kustannuksista ja opiskelijat 23 %. Opiskelijoiden osuus kerätään niin, että jokainen läsnäolevaksi ilmoittautunut korkeakouluopiskelija maksaa Kelalle lukukausittain terveydenhoitomaksun. Aikaisemmin AMK-opiskelijat ovat maksaneet käyntimaksuja kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa ja yliopisto-opiskelijat ovat maksaneet terveydenhoitomaksun osana ylioppilaskunnan jäsenmaksua. Jatkossa kaikki opiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle.

Opiskelijoiden maksaman terveydenhoitomaksun summa vahvistetaan vuosittain marraskuun loppuun mennessä. Mikäli YTHS:lle tulisi kesken vuoden yllättäviä rahoitustarpeita, lain mukaan valtio vastaa näissä tilanteissa rahoituksesta. Opiskelijoiden terveydenhoitomaksu ei muutu kesken vuoden.

Tasasuuruisella maksulla laatua ja pitkäjänteistä kehittämistä

Vuodelle 2021 opiskelijoiden terveydenhoitomaksun suuruudeksi on vahvistettu 71,60 euroa ja se maksetaan kahdesti vuodessa, lukukausittain. Näin opiskelija maksaa Kelalle 35,80 euroa lukukaudessa. Maksu on veroluonteinen ja koskee kaikkia korkeakouluopiskelijoita riippumatta siitä, aikooko YTHS:n palveluita käyttää vai ei. Tämän lisäksi opiskelijalle ei tule muita kuluja, sillä kaikki käyntimaksut poistuvat ensi vuonna. Opiskelija maksaa ainoastaan terveydenhoitomaksun ja on sillä oikeutettu kaikkiin YTHS:n tuottamiin palveluihin.

YTHS-laajennusta valmisteltaessa selvitettiin, miten terveydenhoitomaksu vaikuttaa AMK-opiskelijoiden terveydenhuoltokustannuksiin. Selvityksen arvio oli, että kun huomioidaan aiemmin maksetut käyntimaksut, maksu nousee tilanteesta riippuen opiskelijalle noin 0-20 euroa. Tämä tietysti vaihtelee yksilöllisesti.

Vaikka jokainen opiskelija maksaa terveydenhoitomaksun, maksua ei pidä katsoa ainoastaan vastikkeena yksilön saamista terveydenhuoltopalveluista. Se kattaa tietysti myös ne, mutta terveydenhoitomaksulla katetaan laajemmin opiskeluterveydenhuollon kustannuksia. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi oppilaitoksissa tehtävää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Tätä osaa opiskeluterveydenhuollosta avasin aiemmassa blogissani.

Kaikille opiskelijoille asetettavalla, tasasuuruisella maksulla on tarkoitus turvata opiskeluterveydenhuollon yhdenvertainen saatavuus ja laadukkaat palvelut. Jos opiskelijoilta kerättävä osuus yritettäisiin kattaa esimerkiksi vain käyntimaksuilla, se olisi YTHS:n kannalta epävarmaa, vaikeuttaisi ennakointia ja heikentäisi mahdollisesti palvelujen saatavuutta. Nyt tulevalla maksulla voidaan paremmin ennakoida tulevan vuoden tarpeet niin, että palveluita on saatavilla tasaisesti ympäri Suomen ja henkilöstöä on riittävästi. Ennakoitava rahoitus mahdollistaa myös opiskeluterveydenhuollon pitkäjänteisen kehittämisen.

Kaikki käyntimaksut todella poistuvat

Viime aikoina olen saanut vastata useamman kerran kysymykseen käyntimaksuista. Kaikissa tapauksissa opiskelija on kysynyt jotain tämän suuntaista: “hammaslääkärin tarkastus on siis varmaan ilmainen, mutta sitten jos vaikka paikataan hammas, niin sehän maksaa?” Ilokseni voin kertoa, että näin ei tule olemaan – opiskelija tosiaan maksaa vain terveydenhoitomaksun, ja sillä kaikki palvelut ovat käytössä lukukauden loppuun asti (vaikka valmistuisi kesken lukukauden! Upeaa, eikö?).

Erityisesti käyntimaksut mietityttävät juuri suunterveyden palveluissa. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä täysi-ikäiset maksavat niistä myös julkisella puolella merkittäviä summia. Kävin juuri hammaslääkärissä julkisella: käynnin aikana paikattiin pari vanhaa, irronnutta paikkaa ja pyysin puudutuksen. Lasku käynnistä: 78 euroa. Älkää käsittäkö väärin, olin saamaani palveluun tyytyväinen ja pidän tätä summaa täysipäiväisesti työssäkäyvälle kohtuullisena. Silti on myönnettävä, että tuli ikävä YTHS:ää.

Terveydenhoitomaksu ja työterveyshuolto

YTHS-laajennuksen yhteydessä erityisen paljon keskustelua on herättänyt se, että myös usein työterveyshuollon piirissä olevat YAMK- ja monimuoto-opiskelijat ovat maksuvelvollisia. Tämä on herättänyt kritiikkiä ja se on ymmärrettävää. Kuitenkin, kuten yllä kerroin, YTHS on muutakin kuin suoraa vastaanottotoimintaa. Aiemmassa blogissani pohdin myös opiskelu- ja työterveyshuollon toisistaan eroavia tehtäviä: työterveyshuolto on työn terveellisyyden ja turvallisuuden asiantuntija, opiskeluterveydenhuolto taas opiskeluelämän ja opiskelun terveellisyyden ja turvallisuuden asiantuntija. Nekin, jotka eivät aio käyttää YTHS:n vastaanottopalveluja, ovat korkeakouluissa tehtävän opiskeluyhteisötyön piirissä.

Myös työterveyshuollon piirissä olevan opiskelijan kannattaa joka tapauksessa tarkastella, olisiko YTHS sittenkin omallakin kohdalla hyvä lisä terveyspalvelujen valikoimaan. Harvalla työterveys kattaa esimerkiksi hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut. Ja kuten hyvin tiedämme, näiden käyttö on kallista myös julkisella puolella. Työterveyshuolto ei useinkaan ole käytettävissä koeajalla, ja työsuhteet myös päättyvät.

Jos kaipaat lisätietoa terveydenhoitomaksusta, suosittelen Kelan sivua ja erityisesti UKK-sivua aiheesta!

Hannele Kirveskoski

Aiemmat blogini YTHS-laajennuksesta:
YTHS-laajennus – mitä ja miksi?
YTHS:n palvelut – mitä ne ovat?