31.03.2023 | Blogi

Blogi: Kuusi keinoa tuhota tulevaisuus – Katso parhaat leikkausvinkit!

Eduskuntavaaleissa on paljon pelissä, kun jostain olisi ainakin valtiovarainministeriön esityksen mukaan säästettävä 6 miljardia euroa ja risat. Vaalikeväänä olemme nähneet erilaisia avauksia tulevan vaalikauden toimiksi tämän kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Ehdotusten kirjo on laaja ja laatu taatun vaihteleva. Dynaamiset vaikutukset, eli käytännössä seuraukset erilaisista politiikkatoimista, ovat monessa ehdotuksessa jääneet täysin huomioitta. Onko tämä huolimattomuutta vai tahallista, sitä emme tiedä. Siksi tahdoimmekin koostaa päättäjille listan takuuvarmoista keinoista tulevaisuuden tuhoamiseen. Saa käyttää!

1. Haudataan nuoret ja opiskelijat velkakuoppaan

Korkeakoulusopiskelijoiden toimeentuloa revitään nyt selkä- ja vatsanahasta yhtä aikaa. Inflaatio laukkaa ja korot nousevat. Opintovelkojen määrä on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja kasvu jatkuu edelleen. Nuori sukupolvi velkaantuu peruuttamattomasti, opinnot jäävät suorittamatta, perheet perustamatta ja asunnot hankkimatta, jos tämän annetaan jatkua. Se voidaan estää vain parantamalla toimeentuloa ja korottamalla opintorahaa sadalla eurolla.

2. Murskataan opiskeluhaaveet maksuilla

Maksuttoman koulutuksen mallimaan titteli menetettiin 2016, kun Suomessa otettiin käyttöön EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut. Tämähän ei tietenkään ole kaikille riittänyt, sillä erilaisia maksullisuuden muotoja on ehdoteltu suunnasta jos toisesta. Tämä on mitä loistavin keino pitää huoli siitä, ettei koulutustason nostoa päästä tekemään eikä sosiaalista liikkuvuutta edistetäkään enää koulutuksen keinoin. Koulutus periytyy jo nyt, joten miksi ei vahvistaa tätä entisestään. Mitä Suomi muka korkeakoulutetulla väestöllä muutenkaan tässä osaajapulalla tekisi? Hei päättäjät – maksuttomuus, jos jokin, on arvovalinta joka kannattaa tehdä jatkossakin.

3. Annetaan nuorten romuttaa mielenterveytensä rauhassa

Opiskelijoiden mielenterveys on ollut jyrkässä liukumäessä koko 2000-luvun. Nuorista puolet on huolissaan jaksamisesta ja toimeentulosta. Mielenterveyskriisin päässä näkyy vain liukumäen alla odottava sepeli, joka raastaa ihon riekaleiksi. Opintojen aikana rikkiraastetut vastavalmistuneet eivät työelämän osaajapulaa ratkaise. Olemme pyrkineet aktiivisesti jaksamaan, vaikka ei jaksaisi, mutta se ei taida riittää. Tämän voisi pysäyttää konkreettiset mielenterveyskriisiä parantavat kirjaukset hallitusohjelmassa. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön perusrahoituksen vahvistaminen olisi hyvä ensiaskel.

4. Tuhotaan korkeakoulujen rahoituspohja, sanotaan heippa tieteelle

Pieni Suomi olisi sellunhajuinen takapajula ilman laadukasta korkeakoulutusta ja tutkimusta. Vaikka valtiolla on tavoitteena korkeakouluttaa puolet ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä, korkeakoulujen rahoitus on tällä haavaa täysin riittämätön, jotta voisimme edes haaveilla tavoitteen saavuttamisesta. Sen sijaan korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty ilman riittävää rahoitusta ja korkeakoulukentällä on pitkäjänteisen kehittämisen sijaan toteutettu vain läjä erilaisia hankkeita. YT-kortti heiluu ja hallinto on jo heitetty roskakoriin. Jos korkeakoulujen perusrahoitusta ei lisätä, on valmistauduttava sanomaan pikaiset heipat tieteelle, ja Suomea kohtaa ankea perikato. Korkeakoulut huutavat lisää rehellistä perusrahoitusta – sitä niille on suotava.

5. Suljetaan rajat ja kaadetaan väestöpyramidi

Suomeen tarvitaan osaajia ja työntekijöitä ulkomailta, koska huoltosuhteemme heittää muuten kuperkeikan. Suomen 20–69-vuotiaan väestön määrän ennustetaan laskevan lähes joka vuosi ainakin 2070-luvulle saakka. Ilman opiskelu- ja työperusteista maahanmuuttoa työt jäävät tekemättä, osaajapula täyttämättä ja vanhukset hoitamatta. Kertokaa te omalle mummollenne, miksi hän ei ansaitse hoitoa. Siksi kansainvälisten opiskelijoiden määrä pitää kolminkertaistaa, integroitumista parantaa ja heidän kustannustaakkaansa keventää.

6. Tärvellään kasvun mahdollisuudet, pysäytetään vihreä siirtymä

Suomella on käsissään uusi Nokia, jos pysymme linjassamme tavoitella hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Ei tarvitse edes kiinnostaa norpat tai sulavat jäätiköt ymmärtääkseen, että puhumme Suomen kasvusta. Fossiilivapaa yhteiskunta on myös Putinista vapaa yhteiskunta. On älyllisesti laiskaa väittää, ettei meidän korkean koulutuksen maana kannattaisi olla vihreän siirtymän etujoukoissa. Eipä paljoa korkeakoulutus tai koko valtio merkitse siinäkään, kun koko maapallo tuhotaan omalla tyhmyydellämme. Nyt ilmastohumppavalitukset sivuun ja kunnianhimoa peliin!

Onneksi Suomessa luotetaan tutkittuun tietoon ja osataan ajatella hieman pidemmälle. Tätä työtä haluamme osaltamme kirittää. Hallitusneuvottelut alkavat pian, ja siellä asetetaan Suomelle seuraavalle neljälle vuodelle suunta. Toivottavasti suunta on oikea!

Lisätietoja:

Lotta Leinonen
Puheenjohtaja, SYL
044 906 5004
[email protected]

Joonas Soukkio
Puheenjohtaja, SAMOK
050 389 1000
[email protected]