SAMOKin lausunto valtion talousarviosta 2014

 Kategoria Lausunnot

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa keskittyen lausunnossaan talousarvion momentteihin 29.40.30 Valtionosuus ja avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin sekä 29.70. ja 29.80 Opintotuki.

Ammattikorkeakoulut

SAMOK pitää ammattikorkeakoulujen yksikköhintaan tehtäviä leikkauksia valitettavana. Ammattikorkeakouluille osoitetun rahoituksen kokonaismäärä laskee tällä hallituskaudella lähes viidenneksellä, kun huomioidaan sekä rahoitukseen tehdyt leikkaukset että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksin jäädytykset.

Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan ja uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2014. Osana uudistusta ammattikorkeakoulujen rahoituksen jakoperusteet muuttuvat täysin. Toistaiseksi ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 70 % on määräytynyt opiskelijamäärän ja 30 % suoritettujen tutkintojen perusteella. Uuden rahoitusmallin mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitus määräytyy jatkossa kokonaan tuloksellisuuden perusteella.

Uusi rahoitusmalli kannustaa SAMOKin näkemyksen mukaan ammattikorkeakouluja kiinnittämään erityistä huomiota opintoprosessin sujuvuuden kehittämiseen. Suoritettujen tutkintojen ja vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden määrän merkittävä painoarvo rahoituksessa pakottavat ammattikorkeakoulut opiskelijalähtöisen oppimiskulttuurin kehittämiseen sekä tukipalveluiden laadun ja tarkoituksenmukaisuuden parantamiseen. Uusi rahoitusmalli ohjaa ammattikorkeakouluja lisäämään opintojen joustavuutta, parantamaan opetustarjontaa ja kehittämään monimuotoista opiskelua sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista.

Opintoprosessin laadun lisäksi ammattikorkeakoulujen tulevassa rahoitusmallissa tullaan huomioimaan mm. valmistuneiden työllistyminen, opiskelijapalaute, koulutuksen kansainvälisyys sekä erillisenä kohtanaan ammattikorkeakoulun tutkimus-  ja kehittämistoiminta. T&K-toimintaa ei ole aikaisemmin huomioitu ammattikorkeakoulun perusrahoituksessa lainkaan, vaikka se on kuulunut ammattikorkeakoulujen tehtäviin vuodesta 2003 lähtien. SAMOKin näkemyksen mukaan tuleva rahoitusmalli lisää ammattikorkeakoulujen kustannustehokkuutta dramaattisesti ja ohjaa ammattikorkeakouluja keskittymään ydintehtävien (tutkintokoulutus ja T&K-toiminta) laadukkaaseen hoitamiseen.

Tämän syksyn aikana uudistettavat ammattikorkeakoulujen toimiluvat ovat myös pakottaneet ammattikorkeakoulut uudistamaan rakenteita, jotta dramaattisesti vähenevästä rahoituksesta huolimatta voidaan jatkaa laadukasta toimintaa. SAMOK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että pysyvän toimiluvan saavat ammattikorkeakoulut kykenevät huolehtimaan koulutuksen ja muun toiminnan laadusta myös menosäästöjen jälkeen. Opiskelijoiden kannalta on toivottavaa, että ammattikorkeakoulut määrittelevät omat selkeät koulutusprofiilinsa ja keskittyvät oman koulutusprofiilinsa sen mukaisille vahvuusaloille. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella lähes kaikki ammattikorkeakoulut hakevat uusiin toimilupiin koulutusvastuuta samoille aloille ja samoilla voluumeilla kuin tälläkin hetkellä. Koulutuksen laadun turvaaminen näillä keinoilla on SAMOKin näkemyksen mukaan lähes mahdotonta vähenevästä rahoituksesta johtuen.

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus, joka tulee voimaan 1.1.2014 tehostanee koulutusta kohdentamalla aloituspaikoista suurimman osan niille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa. Näin vähennetään moninkertaista tutkintoon johtavaa opiskelua ja nostetaan valmistuneiden määrää suhteessa aloittaneisiin. Eli sen avulla koulutusjärjestelmän tehokkuus nousee läpäisyn kasvaessa ja keskeyttämisten vähetessä. Valintauudistuksen yhteydessä tulee kuitenkin tarjota vaihtoehtoisia maksuttomia väyliä korkeakoulutukseen niille, jotka haluavat esimerkiksi vaihtaa alaa opiskelemalla toisen tutkinnon. Elinikäisen oppimisen mahdollistamalla voidaan jatkaa työuria ja siten parantaa valtiontalouden kestävyyttä.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteista määrätään edelleen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetuissa laissa sekä valtioneuvoston asetuksessa. Kunnat rahoittavat ammattikorkeakouluja siis vielä ainakin vuoden 2014 ajan. Hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu on kuitenkin tarkoitus siirtää kokonaan valtiolle valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa. Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015 ja samalla myös ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan.

Ammattikorkeakoululaki on käymässä perusteellisen uudistuksen tämän hallituskauden aikana ja ennen uusien toimenpiteiden suunnittelemista on tärkeää seurata jo päätettyjen ja valmistelussa olevien uudistusten vaikutuksia. Ammattikorkeakoulujen vuoden alussa käyttöönotettava uusi rahoitusmalli huomioi T&K-hankkeissa suoritettuja opintopisteitä lukuunottamatta kaikki valtion talousarviossa huomioitavat ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut. Tunnusluvut ovat jo ennen rahoitusmallin käyttöönottoa parantuneet, sillä esimerkiksi 55 opintopistettä suorittaneiden osuus on noussut vuonna 2012 jo 41 prosenttiin edellisen vuoden 38,2 prosentista.

Suomen korkeakoulujärjestelmän kustannustehokkuuden lisääminen on erittäin haastavaa, sillä korkeakoulujärjestelmämme on jo nyt teollisuusmaiden kustannustehokkain Georgetownin yliopistossa tehdyn selvityksen (http://www9.georgetown.edu/grad/gppi/hpi/cew/pdfs/FTL_FullReport.pdf) mukaan. Selvityksen lähdeaineistona on käytetty OECD:n Education at a Glance 2013 -raporttia, ja eri maiden korkeakoulujärjestelmien tehokkuutta on arvioitu jakamalla korkeakoulutukseen osallistumisaste korkeakoulutukseen käytetyn BKT:n osuudella. Suomi nousee tehokkaimmaksi, kun meidän järjestelmälle vieraiden kaksivuotisten Short-Cycle tutkintojen sijaan painotetaan pidempiä tutkintoja. Selvityksen lopputulemana todetaan, että Suomen korkeakoulujärjestelmään sijoitettava lisäraha parantaa tuloksia kaikkein todennäköisimmin.

Opintotuki

Opintotuki on opiskelijan sosiaaliturvaa ja SAMOK on tyytyväinen siitä, että se halutaan säilyttää pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena. Opintotukeen tehdyt toimenpiteet ovat kustannusneutraaleja ja omalta osaltaan opiskelijoiden taloudellista asemaa parantavia. Opintotukeen kohdistetuilla kehittämistoimenpiteillä tuetaan opintotukea käyttävien osalta päätoimista opiskelua sitä kautta nopeampaa valmistumista.

SAMOK toivoo kuitenkin, että opintotukeen tehdyt laajat muutokset arvioidaan huolella, eikä nykyistä muutos- ja kiristystahtia jatketa enää tulevaisuudessa. Varmuus toimeentulosta on keskeinen edellytys opintoihin keskittymiselle ja niissä edistymiselle.

Riittävä, opintorahapainotteinen opintotuki on tasavertainen opiskelijan taustasta ja opintoalasta riippumatta. Nykyinen opintotuki turvaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Opintotuen esitetty nykyrakenne on käyttökelpoinen, koska se on vastikkeellinen ja tarveharkintainen ja se kohdistuu koko opiskeluajalle. Nykyisellä järjestelmällä turvataan osaltaan perustuslain mukaista sivistyksellistä oikeutta kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Nykyinen opintotukijärjestelmä on yksi merkittävä hallituksen Maailman osaavin kansa 2020 -tavoitetta tukeva elementti.

Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin. Tämä toimenpide pitää yllä tuen ostovoimaa ja parantaa opiskelijoiden tuen tasoa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

 

SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

 

Mikko Valtonen                               Jani Hyppänen

puheenjohtaja                                 pääsihteeri

 

Lisätietoja                  asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, etunimi.sukunimi@samok.fi

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä