Eduskunnan hallintovaliokunta
Asia: VNS 4/2008 vp kotouttamislain toimeenpano

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu kunnioittavasti valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta.

Yleistä

SAMOKin mielestä kotouttamislain selonteko on pääsääntöisesti oikeansuuntainen. Selonteossa todetaan ansiokkaasti toimintaympäristön muutos ja maahanmuuttajaryhmien heterogeenisuus. SAMOK pitää myös hyvänä lähtökohtana, että selonteossa huomioidaan maahanmuuttajien henkilökohtainen elämäntilanne ja Suomeen tulon syy. SAMOK kiittää erityisesti opiskelijoiden huomioimista selonteossa.

Viranomaisyhteistyö

Maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvät viranomaiskäytänteet olisi SAMOKin näkemyksen mukaan hyvä yhdenmukaistaa siten, että kaikilla maahanmuuttajilla on kunnasta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua kotoutumista edistäviin palveluihin (s. 21). Ammattikorkeakouluissa opiskelevien ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden näkökulmasta erityisesti kunnan tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeitä. SAMOK kannustaa lämpimästi kuntia, oppilaitoksia ja kansalaisjärjestöjä tekemään tiiviisti yhteistyötä keskenään.

Kotimaisten kielten opetus

SAMOKin mielestä on hyvä, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden suomen/ruotsin kielen opetusta halutaankehittää (s.19). SAMOK huomauttaa, että nykyiselläänvieraskieliset koulutusohjelmat eivät aina sisällä riittävästi suomen/ruotsin kielenopetusta eivätkä välttämättä mahdollista kielten opiskelua vapaavalintaisessakaan muodossa. Kotimaisten kielten opetuksen lisäksi ensiarvoisen tärkeää olisi tarjota ulkomaisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille suomalaisen kulttuurin opetusta. Tähän voitaisiin sisällyttää sekä yhteiskuntatietoa että kulttuurinopetusta laajemmin. SAMOK painottaa, että suomen/ruotsin kielen ja kulttuurin opetuksen lisääminen edesauttaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä ja kotoutumista Suomeen sekä opintojen aikana, että niiden jälkeen.

Työllisyys ja koulutus

SAMOKin mielestä on hyvä, että selonteossa huomioidaan maassa myös nykyisin olevat maahanmuuttajat (s. 24). SAMOK muistuttaa, että erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota ns. toisen polven maahanmuuttajien kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Maassa jo asuvien maahanmuuttajataustaisten aseman parantaminen vaikuttaa SAMOKin näkemyksen mukaan myönteisesti myös tänne saapuvien maahanmuuttajien tilanteeseen.

Ulkomaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluun liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen olisi erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. Ulkomaiselle tutkinto-opiskelijalle opintoihin kuuluva harjoittelu mahdollistaa parhaimmillaan omaan ammattiin valmentautumisen ja suomalaiseen työelämään tutustumisen. SAMOK painottaa lisäksi, että ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluissa tulee huomioida eri opiskelijaryhmät ja niiden tarpeet. SAMOKin mielestä myös ulkomaisten opiskelijoiden rajoitettua työnteko-oikeutta tulee tarkastella uudelleen.

SAMOK pitää huolestuttavana tutkintojen tunnistamiseen liittyviä käytännön haasteita (s. 30–31). SAMOK muistuttaa useissa Euroopan maissa käytössä olevasta kansainvälisestä tutkintotodistuksen liitteestä Diploma Supplementista. SAMOKin näkemyksen mukaan Diploma Supplementin tunnettuutta työnantajien keskuudessa olisi hyvä lisätä ja mahdollisesti kehittää vastaava käytäntöä myös tutkintojen tunnustamisen apuvälineeksi Euroopan maiden ulkopuolelle.

SAMOK pitää hyödyllisenä lähtökohtana laajentaa kotouttamislain soveltamisalaa koskemaan kaikkia Suomeen muuttavia henkilöitä, joiden Suomessa oleskelun arvioidaan kestävän vähintään vuoden (Kehittämisehdotus 1, s.54). SAMOKin mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, jos kotoutumiskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta peritään koulutuksesta erillinen maksu (Kehittämisehdotus 3, s. 56). SAMOK myös epäilee, että opiskelijoiden ei ole opintojensa ohella mahdollista osallistua kokopäiväiseen kotouttamiskoulutukseen.

SAMOK kannattaa lämpimästi vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien parantamista Suomen korkeakouluissa (Kehittämisehdotus 4, s.58). Tässä yhteydessä olisi SAMOKin näkemyksen mukaan hyvä huomioida korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia (2009-2015), jossa esitetään muun muassa ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan opetuksen lisäämistä.

Etniset suhteet ja yhdenvertaisuus

SAMOKin mielestä kotouttamiseen liittyvissä asioissa on ensiarvoisen tärkeää toimia yhteistyössä maahanmuuttajien omien ja maahanmuuttoasioita edistävien järjestöjen kanssa (Kehittämisehdotus 8, s. 61). Selonteossa on hyvin ymmärretty järjestöjen rooli edunvalvonnan näkökulmasta. SAMOKin näkemyksen mukaan asennekasvatuksen lisääminen on tarpeellista aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan takaamiseksi (Kehittämisehdotus 11, s.63 – 64). SAMOK painottaa, että etnisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saavuttaminen edellyttää myös valtaväestöltä ymmärrystä ja kykyä kohdata kulttuurien välinen erilaisuus.

Lisätietoja:
asiantuntija Henna Juusola, 050-3891012, [email protected]