15.08.2014 | Lausunnot

Lausunto opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksista

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Yleistä

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry on pääosin tyytyväinen ehdotettuihin opiskeluterveydenhuollon kehittämistoimenpide-ehdotuksiin. SAMOK katsoo, että opiskeluterveydenhuollon tulee olla laadukasta ja saavutettavissa olevaa. Opiskeluterveydenhuollon toimintojen tulisi muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon palveluissa tulee korostua terveysongelmien ennaltaehkäisy.

SAMOK on huolissaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Työryhmän raportti huomioi tyydyttävästi sen tosiasian, että STM:n Opiskeluterveydenhuollon selvityksen mukaan (Seilo 2012) opiskeluterveydenhuoltoa ei järjestetä yhtenäisenä kokonaisuutena kuin pienessä osassa kuntia. Palvelut järjestetään usein pirstaleisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnatuista henkilöstöresursseista eivät tällä hetkellä täyty. Opiskeluterveydenhuollon palveluiden laatu vaihtelee paikkakunnittain erittäin paljon. Lisäksi palvelut ovat usein puutteellisia eivätkä vastaa opiskelijoiden tarpeita. Näin ollen hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa ei toteudu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste.

SAMOK katsoo, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa on pitkään ollut puutteita. Työryhmän raportti on ottanut kantaa esimerkiksi henkilöstöresursseihin. SAMOKin näkemyksen mukaan henkilöstöresurssien puute näkyy esimerkiksi siten, että yhtä lääkäriä kohden on keskimäärin 13 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa, kun sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan 2500–3000 opiskelijaa on kohtuullinen määrä. Vastaavasti yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta huolehtiva YTHS täyttää kyseiset STM:n suositukset. Opiskelijat ovat siis keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. SAMOK katsoo, että toimenpide-ehdotuksissa olisi pitänyt tuoda vahvemmin esille se, miten STM:n suositukset voidaan opiskeluterveydenhuollossa tavoittaa.

SAMOKin mukaan terveyspolitiikan painopistettä tulisi siirtää ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. Lisäksi SAMOK toteaa, että toimenpide-ehdotuksissa tulisi suosittaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden oikeuden laajentamista myös korkea-asteen opiskelijoille. Oppilas- ja opiskelijahuollon lain myötä perus- ja toisella asteella opiskelijalla on oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluita viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä kun opiskelija on tätä pyytänyt. SAMOK ehdottaa, että yksi työryhmän toimenpide-ehdotuksista olisi se, että oppilas- ja opiskeluhuoltolain 15 § ulotetaan myös korkea-asteelle.

YTHS laajennettava ammattikorkeakouluopiskelijoille

SAMOK on pettynyt siihen, että toimenpide-ehdotuksiin ei ole otettu mukaan sitä mahdollisuutta, että tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat ammattikorkeakouluopiskelijat olisivat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen piirissä ja maksavat automaattisen terveydenhuoltomaksun.

Eriävässä mielipiteessä (liite 7.) SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto – SYL katsovat, että raportin tulisi suosittaa amk-opiskeluterveydenhuollon järjestämistä YTHS:ssä. SAMOK katsoo, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisuuden vahvistaminen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti vaatii YTHS:n laajentamista amk-opiskelijoille. YTHS on laadukas toimija varmistamaan, että kaikki korkeakouluopiskelijat saavat mahdollisimman yhdenvertaiset ja laadukkaat opiskeluterveydenhuoltopalvelut. Eniten ongelmia amk-opiskelijoiden terveyspalveluissa on palvelujen saatavuudessa ja riittävyydessä sekä niiden järjestämisessä kokonaisuutena. Katsomme, että YTHS-kokeilu tuotti sellaisia tuloksia, joiden perusteella raportin tulisi sisältää suosituksen amk-opiskelijoiden siirtämisestä YTHS:n piiriin. SAMOK ja SYL ovat toimittaneet tätä varten valmiin tekstiluonnoksen, joka löytyy raportin liitteenä.

Yksityiskohtainen käsittely työryhmän toimenpide-ehdotuksista

Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen

2) SAMOK kannattaa toimenpide-ehdotusta siitä, että hepatiitti B -rokote annetaan sitä työharjoittelussa tarvitseville opiskelijoille osana kansallista rokotusohjelmaa. Hepatiitti on yleistyvä tauti, joka voi olla pitkään oireeton, mutta tartuttava. Hoitamattomana ja hoidettunakin se nostaa maksasyövän riskiä. Monilla amk-opiskelijoilla on työharjoittelussa riski altistua hepatiitti B -tartunnalle. Syksyllä 2010 säädetty EU-direktiivi ja sen myötä Suomen lakiin tehty valtioneuvoston asetus määrittävät, että työharjoittelupaikan tulee tarjota hepatiitti B -rokote, mikäli työharjoitteluun sisältyy verikontaktin ja tartunnan vaara. Lainsäädännössä on kuitenkin ristiriita, sillä tällä hetkellä työharjoittelijoiden rokottaminen rajataan työterveydenhuollon palveluiden ulkopuolelle kansallisessa työterveyshuollon lainsäädännössä.

SAMOK kannattaa raportin ehdotusta hepatiitti B -rokotteen sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. STM:n arvion mukaan valtion budjetissa tämä tarkoittaisi vuositasolla 800 000 euron suuruusluokkaa. Tämä sisältää toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, jotka rokotetta tarvitsisivat. Rokotteen pistäminen olisi opiskeluterveydenhuollon tehtävä, joka jo suuressa osassa onkin käytäntönä.

Terveyden ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille

1) Opiskeluterveydenhuollon painottaminen ensisijaisena kohteena opiskelijoille terveyden- ja sairaanhoitopalveluissa lisää tietoisuutta opiskelijoiden keskuudessa ja auttaa palveluita kehittymään laadukkaammaksi.

2) SAMOK kannattaa ajatusta siitä, että opiskelijoiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden koordinaatio pysyy opiskeluterveydenhuollolla, vaikka palvelut järjestettäisiin muualla kuin opiskeluterveydenhuollossa. SAMOK katsoo, että sote-uudistuksessa on pyrittävä pääsemään kohti yhteistä tietokantajärjestelmää, jotta tiedonkulku eri toimijoiden välillä olisi mutkatonta.

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen

2) SAMOK pitää tärkeänä, että tässä kohdassa huomioidaan koulutuksen järjestäjän toimesta myös opiskelukyvyn vaaliminen ja parantaminen. Lisäksi opetus- ja muuta henkilökuntaa on hyvä kouluttaa kohtaamaan opiskelijoita, jotka kärsivät alenevasta opiskelukyvystä.

Työmenetelmät ja toimintatavat – esimerkkeinä mielenterveys- ja päihdetyö oppilaitoksissa

4) SAMOK katsoo, että opiskeluterveydenhuollon sähköistä asiointia on edistettävä rohkeasti, mutta yhtenäisesti erilaisten järjestelmien kanssa yhteen sopivaksi. Toimiva sähköinen asiointi helpottaa henkilökunnan resursseja sekä edistää tietoisuutta asiakkaiden keskuudessa erityisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osalta.

6) SAMOK pitää nuorten vaarallista energiajuomien väärinkäyttöä isona ongelmana, johon opiskeluterveydenhuollon täytyy paneutua entistä tarkemmin.

Opiskeluterveydenhuollon valvonta

1) SAMOK pitää omavalvontajärjestelmien kehittämistä tärkeinä. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että järjestelmät eri palveluntuottajien välillä ovat yhtenäisiä ja laadukkaita, ja että suosituksia noudatetaan ja niihin aidosti pyritään. SAMOK katsoo, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden käynnit on syytä tilastoida opiskeluterveydenhuollon käynteinä, ja näitä käyntejä tilastoidaan ja niitä valvotaan.

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehittäminen

9) SAMOK kannattaa esitystä. Vaihto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto tulee toteutua opiskeluterveydenhuollossa. Kotikuntaoikeus myönnetään tutkinto-opiskelijoille, joka takaa pääsyn julkisen terveydenhuollon piiriin. Vaihto-opiskelijoiden tulee joka tapauksessa hankkia itselleen terveydenhuoltokulut kattava vakuutus.

Sora-säädösten ja määräysten (opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja) toimeenpano terveydenhuollossa

2) ja 3) SAMOK kannattaa esitystä. Hoitoon ohjauksen velvoittavuus olisi tervetullut muutos. Harkitsisimme, että hoitoon ohjaus voisi olla velvollisuus myös silloin, kun ala ei ole niin sanotusti sora-ala.

4) SAMOK katsoo, että tehtävä voisi hoitua esimerkiksi laajentamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan tehtäviä.

Muilta kohdin SAMOKilla ei ole erityistä kommentoitavaa.

SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Toni Asikainen                                Jani Hyppänen

puheenjohtaja                                 pääsihteeri

Lisätietoja:  asiantuntija Jussi-Pekka Rode, 050 389 1015, [email protected]