Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtioneuvoston asetukseksi opintotukiasetuksen muuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa.

Yleistä

SAMOK pitää asetusluonnosta ongelmallisena ja tehtyjä muutoksia osin harkitsemattomina. SAMOK muistuttaa, että mikäli korkeakouluopintoja halutaan nopeuttaa, on tehtävä myös merkittäviä korkeakoulupoliittisia toimenpiteitä, jotta opintojen suorittaminen tavoiteajassa olisi oikeasti mahdollista. Nykyinen opintotukilaki on lukuisten lakimuutosten takia sekava ja vaikeasti hahmotettava jo nykyiselläänkin. SAMOK toivoo opintotukeen nykyistä selkeämpää lainsäädäntöä. Opiskelijan kannalta paras ratkaisu olisi opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, joka yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi järjestelmää, pohjana kuitenkin nykyrakenne.

Nykyisen kaltaiseen opintorahaan, asumislisään ja vapaaehtoiseen opintolainaan perustuva opintotukirakenne on SAMOKin näkemyksen mukaan oikeudenmukainen. Opintotukea tulee kehittää opintorahapainotteisen nykymallin pohjalta ja opintolainan tulee olla vapaaehtoinen lisä toimeentuloon. Opintotuen tulee mahdollistaa tosiasialliset päätoimiset opinnot ja kannustaa tutkinnon suorittamiseen määräajassa.

4 § Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen

Opintojen edistymisen seurantaan esitetään 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimusta seurantalukuvuodelta. Tämän lisäksi opiskelijan tulee suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti seurantalukuvuoden ajalta tai 5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti.

SAMOK ei näe hyvänä esitystä 20 opintopisteen vähimmäis-suoritusvaatimuksesta, ja pitää parempana nykymallia, jossa edistymisen arvioiminen on sidoksissa vain nostettujen tukikuukausien määrään.

Koska pelkällä opintotuella on erittäin haastavaa tulla toimeen ja joustavuutta opintojen sekä työn yhteensovittamisessa halutaan esityksellä karsia, käytännössä opiskelijat pakotetaan vähentämään opiskelua ja lisäämään työssäkäyntiä.

Opintotukijärjestelmän muutoksilla halutaan hallitusohjelman mukaan tukea päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Lopputulos voi kuitenkin olla jopa päinvastainen, jos kokonaisia välivuosia opinnoista päätetään pitää enemmän tai opinnot päätetään kokonaan keskeyttää, kun vähimmäissuoritusvaatimus ei täyty ja työssäkäynti jää ainoaksi vaihtoehdoksi toimeentulon turvaamiseksi.

Lakkauttamispäätöksen jälkeinen opintotuen uudelleen myöntäminen asettaa määräaikaisen päätöksen saaneet opiskelijat eriarvoiseen asemaan muiden lakkauttamispäätöksen saaneiden opiskelijoiden kanssa. Määräaikaisen päätöksen saaneisiin opiskelijoihin tulee soveltaa myös jatkossa vaatimusta 5 opintopisteen suorittamisesta tukikuukautta kohti koko opiskeluajalta. Määräaikaisen päätöksen saaneella opiskelijalla on aina opintotukilain 5 b §:ssä mainittu syy opintojensa viivästymiselle, joten asetuksen muotoilu vaikeuttaa heikommassa asemassa olevan opiskelijan pääsyä takaisin opintojen pariin.

Esitetty vähimmäissuoritusvaatimus ei myöskään huomioi opiskelijan subjektiivista poissaolo-oikeutta opinnoissa. Opiskelijan elämäntilanne tai opintojen järjestämiseen liittyvät syyt voivat johtaa tilanteeseen, jossa opiskelijan kannattaa ilmoittautua poissaolevaksi lukukaudeksi. Esityksen toteutuessa opiskelija voi olla opintotuen saamisen turvaamiseksi pakotettu ilmoittautumaan poissaolevaksi koko lukuvuodeksi. Tämä puolestaan pidentää opintoaikoja.

6 ja 7 § Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika

Esityksessä tutkintokohtaista tukiaikaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyisi kyseisen tutkinnon yliopistolain tai ammattikorkeakoululain nojalla säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika olisi enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä viidellä tukikuukaudella. Nykyiseen tilanteeseen nähden tukeen oikeuttavaa aikaa ehdotetaan vähennettäväksi 5 tukikuukautta.

SAMOK pelkää muutoksen vaikeuttavan joustojen katoamisen myötä mm. opintojen aikana sairastavien opiskelijoiden asemaa. Muutos yhdessä muiden vireillä olevien opintotukeen tulevien muutosten kanssa asettaa myös alaa vaihtavat opiskelijat tukalaan asemaan. Virhevalinnoista ja alanvaihdoista rangaistaan. SAMOKin näkemyksen mukaan ennen kuin tämäntyyppisiä toimenpiteitä tehdään, olisi ns. pakkohaku poistettava korkeakoulukentältä, jolloin opiskelija voisi vapaasti päättää opintoalastaan.

Tuen rajaaminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia myös yliopisto-opinnoissa kohdistuessaan vain kandidaatin opintoihin. Tällöin opintotuki saattaa loppua kesken, vaikka opinnot jatkuisivat vielä maisterivaiheeseen ja tukikuukausia olisi käyttämättä. Olisikin tarkkaan harkittava, voisiko opintotuen rajaamista ulottaa koskemaan yliopistoissa koko tutkintoa, ei vain pääsääntöisesti alempaa korkeakoulututkintoa.

SAMOK näkee opintotuen oikeuttavan ajan rajaamisen nykyisestään vain opintotuen käyttöastetta laskevana toimenpiteenä sen sijaan, että se nopeuttaisi opintoja. Toimenpide siirtää opiskelijoita opintotuen piiristä enenevässä määrin työelämään ja osin toimeentulotuen piiriin. Opintotuen käyttöaste korkeakouluopiskelijoiden osalta voi laskea jo alle 50 %. Tavoitteena on kuitenkin ollut käyttöasteen nostaminen.

14, 15 ja 20 § Opintolainahyvitys

SAMOK pitää opintolainahyvitystä nykyistä opintolainavähennystä parempana opintolainan houkuttelevuutta lisäävänä järjestelmänä, mutta ei näe, että opintolainahyvitys oleellisesti parantaisi tutkintojen suorittamisaikoja tai että se parantaisi opintotuen kannustavuutta nykytilaan nähden. Sen sijaan järjestelmä vaatii lisämäärärahoja opintotukibudjettiin. Nämä määrärahalisäykset eivät kohdistu opiskelijoille, vaan valmistuneille työelämään siirtyville, joiden taloudellinen asema on pääsääntöisesti huomattavasti parempi kuin opiskelijoiden. SAMOKin näkemyksen mukaan kaikkien opintoetuuksien tulisi realisoitua opiskeluaikana. Opintososiaalisten etuuksien maksamista muille kuin opiskelijoille ei voi pitää valtion-taloudellisesti kovin tehokkaana ratkaisuna aikana, jolloin osa opiskelijoista on pakotettuja paikkaamaan puutteellista toimeentu-loaan työskentelemällä opintojensa ohella. Vaikka SAMOK pitävää lainahyvitysjärjestelmää joiltain osin parempana kuin nykyistä ve-rovähennysjärjestelmää, se on perusluonteeltaan ja -ongelmiltaan edelleen hyvin samankaltainen kuin nykyinen verovähennysjärjes-telmä.

SAMOK pitää ongelmallisena myös sitä, että opintolainahyvityk-seen on tuotu opintolainavähennyksen opiskeluajan laskentasään-tö sellaisenaan. Lakimuutoksen yhteydessä olisi ollut tilaisuus tar-kastella tosiasiallista opintojen aloittamispäivää sekä asevelvolli-suuden todellista vaikutusta opintoihin. Nykykäytäntö on monilta osin ongelmallinen ja saattaa kohdella opiskelijoita eriarvoisesti.