Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 23.9.2015 SAMOKilta lausuntoa Kätilökoulutukselle uusi suunta -selvityksestä. Lausuntoaineisto on luettavissa täällä.
Yleisiä huomioita
SAMOK kiittää hyvin tehdystä selvityksestä, jossa eri kehittämisvaihtoehdot on käsitelty perinpohjaisesti. Kätilökoulutuksen uudistamiselle on selkeä muutostarve, joka osittain tulee direktiivistä, mutta myös siitä että kätilöiden osaamisvaatimukset kasvavat muun muassa lisääntyneen itsenäisen työskentelyn myötä.
Kätilökoulutuksessa on tällä hetkellä ongelmallista se, että opiskelija saa kaksoistutkinnon. Lisäksi koulutus on alemmaksi korkeakoulututkinnoksi nykyisellään aivan liian pitkä, vain 30 opintopistettä lyhyempi kuin maisterin tutkinto yliopistossa.
SAMOK pitää tärkeänä, että kätilöillä on valmius työskennellä sairaanhoitajana ja kätilönä. Tämä parantaa työllistymismahdollisuuksia ja henkilön valmiuksia toimia kätilön tehtävässä.
On myös tärkeää, että koulutus järjestetään maksuttomana koulutuksena. Maksullisen erikoistumiskoulutuksen vaarana on se, että koulutusmäärät romahtavat vetovoiman heikkenemisen myötä. Hoitoalan palkkataso ei mahdollista 14 400 euron erikoistumiskoulutuksen maksamista.
SAMOK pitää vaihtoehtoja II ja V parhaina ratkaisuina kätilökoulutuksen rakenteeksi. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy kuitenkin ongelmia, joista tarkemmin alapuolella.
Vaihtoehto II, sairaanhoitajakoulutuksen sisältävä kätilökoulutus ja vuoden työharjoittelu kätilön tehtävissä
Olennaisesti vaihtoehto II vastaa nykymallia täydennettynä yhden vuoden työkokemusvaatimuksella, jotta henkilön kätilötutkinto voidaan tunnustaa myös EU/ETA-alueella.
Tämän vaihtoehdon hyviä puolia on se, että lainsäädäntöön tehtävien muutosten määrä on varsin pieni, toisin kuin vaihtoehdossa V. Tehtävät muutokset eivät heijastu merkittävässä määrin muihin koulutuksiin. Toisaalta tässä vaihtoehdossa ei ole huomioitu kätilöiden osaamisvaatimusten nousua juurikaan.
270 opintopisteen laajuinen tutkinto on varsin laaja johtaakseen vain alempaan korkeakoulututkintoon. Tällä perusteella esitettyä mallia on pidettävä huonona vaihtoehtona.
SAMOK pelkää, että vaihtoehto II:n edellyttämä vuoden työskentely kätilönä tutkinnon suorittamisen jälkeen muodostaa esteen työvoiman liikkuvuudelle EU/ETA-alueelle. Jos kotimaassa kätilöiden työllisyystilanne on huono, kätilön tehtäviä ei voi hakea myöskään ulkomailta. SAMOK katsoo myös, että työkokemusta varten on laadittava kansalliset reunaehdot, jotta ketään ei syrjitä kohtuuttomasti.
Vaikka kaksoistutkinto poistuukin muodollisesti, käytännössä kuitenkin henkilö laillistetaan tässä vaihtoehdossa sekä kätilön että sairaanhoitajan ammattiin. Vaikka muodollisesti direktiivin vaatimukset täyttyvätkin, käytännössä tämä vaihtoehto ei muuta mitään. Lisäksi SAMOK on huolissaan siitä, että kätilökoulutus joka sisältää sairaanhoitajakoulutuksen, ei välttämättä näyttäydy ulkomailla sellaisena tutkintona, joka tarjoaisi kelpoisuuden työskennellä sairaanhoitajana.
Vaihtoehto V, kätilökoulutus ylempänä ammattikorkeakoulututkintona
Esitetty sairaanhoitaja (amk) + kätilö (yamk) -polku vastaa Bolognan prosessin kaksiportaista tutkintorakennetta, mitä on pidettävä hyvänä asiana. Tutkinnon laajuus on vähintään riittävä ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi ja tämä vastaa myös paineisiin kehittää kätilön osaamista. Kätilön tehtävät ovat yhä monipuolisempia ja itsenäisempiä, vaatimustaso on luultavasti edelleen nousussa myös tulevaisuudessa. Lisäksi on pidettävä hyvänä puolena sitä, että kaksoistutkinto on tässä mallissa myös tosiasiallisesti purettu.
Suurimpana ongelmana esityksessä on pidettävä sitä, että koulutuksen mitoitukseksi esitetään 1800 tuntia vuodessa. Tämä poikkeaa nykyisestä yleisesti käytössä olevasta 1600 tunnin mitoituksesta. Jo nyt on olemassa tutkintoja, joiden mitoituksessa poiketaan ylöspäin 1600 tunnin normista, mutta näin toimitaan historiallisista syistä.
SAMOK pitää tärkeänä, että YAMK-tutkintoon ja tutkintorakenteeseen ehdotettujen muutosten heijastusvaikutukset arvioidaan huolellisesti ennen hallituksen esityksen antamista. Vaihtoehto V edellyttää monia muutoksia ammattikorkeakoululakiin ja -asetukseen sekä koulutusvastuisiin. SAMOK oudoksuu, että yhden pienen alan vaatimusten vuoksi tehtäsiin muutoksia YAMK-tutkinnon työkokemusvaatimukseen, tutkinnon laajuuteen ja tuntimitoitukseen.
Esitetyssä rakenteessa lyhennettäisiin YAMK-tutkinnon työkokemusvaatimusta yhteen vuoteen. SAMOK pitää tätä kannatettavana, mutta riittämättömänä esityksenä. SAMOK vaatii työkokemusvaatimuksen poistamista kokonaan. SAMOK katsoo, että YAMK-tutkinnon työkokemusvaatimuksen tarpeellisuus tulee arvioida laajemminkin. Työkokemusvaatimus vähentää YAMK-tutkintojen vetovoimaa potentiaalisten hakijoiden pyrkiessä yliopistojen maisteriohjelmiin YAMK-tutkintojen sijaan.
Esitetty 330 opintopistettä (5,5 vuotta) ja kätilöopintoja edeltävä vähintään vuosi työkokemusta on yhteensä pitkä opintopolku. Tämän odottaisi varsinkin lisääntyvän vastuun kanssa näkyvän myös palkkauksessa. Voi kuitenkin arvata, että koulutuksen tason nousu ei välttämättä näy palkassa juurikaan.
Esitetty YAMK-muotoinen ratkaisu pidentäisi koulutusta vuodella (60 opintopisteellä), on varmistettava, että rahoitusta lisätään vastaavasti.
Siirtymävaiheessa on varmistettava nykyisen kätilötutkinnon suorittaneiden asema ja täydennyskoulutusmahdollisuudet. On syytä pohtia voisiko nykyisen tutkinnon suorittaneille luoda mahdollisuuden suorittaa kätilön YAMK-tutkinto räätälöitynä siten, että opintojen pituus olisi vain puuttuvien opintojen verran.
On myös varmistettava, että siirtymävaiheen aikana nykymuotoisia opintoja suorittavien oikeus suorittaa opinnot loppuun ei vaarannu. On tärkeää, että esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen opiskelija voi jatkaa opintonsa loppuun.