Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:
Tiivistelmä
SAMOK näkee hyvänä, että talousarvioesityksessä on huomioitu YTHS-kokeilun jatkamiseen 2014 loppuun asti tarvittavat rahat. Nyt tarvitaan vielä päätös YTHS:n laajentamisesta mahdollisimman pian. Laajentamiseen tulee varata rahat kehysriihessä 2014. Kokeilun tähänastisten tulosten perusteella on ilmeistä, että laajentaminen tulee tehdä automaattisen maksun mallilla.
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevan asetuksen toteutuminen, sen toimeenpanoon suunnatun lisärahoituksen vaikuttavuus sekä asetuksen toimeenpanon seurannan ja valvonnan toimivuus
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on korotettu, jotta kunnat voivat rekrytoida riittävästi henkilöstöä asetuksen mukaisten toimien toteuttamiseen. Kunnat kuitenkin päättävät itse siitä, mihin laskennalliset valtionosuudet käytetään. Sosiaali- ja terveysministeriön 2012 teettämän selvityksen mukaan kunnissa oli hyödynnetty valtionosuuksien korotusta vain osittain. (Opiskeluterveydenhuollon selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:18)
Henkilöstömitoitukset toteutuvat opiskeluterveydenhuollossa suosituksiin nähden huonosti. Yhdellä kokopäiväisellä lääkärillä on keskimäärin 13 000 amk-opiskelijaa hoidettavanaan. STM:n suositusten mukaan lääkäreitä tulisi olla yksi 3000 amk-opiskelijaa kohden (Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12). Opiskeluterveydenhuollon selvityksen perusteella myös mielenterveysasiakkaiden hoidossa ilmeni ongelmia. Opiskeluterveydenhuoltoa ei suurimmassa osassa kuntia myöskään järjestetä yhtenä kokonaisuutena lain hengen mukaisesti. Opiskelijoiden kokonaisvaltaisen terveydenhuollon järjestämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että opiskeluterveydenhuolto järjestetään yhtenäisenä kokonaisuutena. On tärkeää, että opiskeluterveydenhuollon henkilöstö on perehtynyt juuri opiskelijoille tyypillisiin terveysongelmiin ja opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Myös opiskeluterveydenhuollon käyntien puutteellinen tilastointi on suuri ongelma. Opiskeluterveydenhuoltoa ei voida järjestelmällisesti seurata, resursoida, kehittää tai valvoa, jos kustannus- ja seurantatietoja ei ole saatavilla.
Myös kansallisella tasolla on kehitettävää. SAMOKin mielestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos olisi luonteva taho vastaamaan opiskeluterveydenhuollon kansallisesta kehittämis- ja tutkimustoiminnasta sekä kehittämään opiskeluterveydenhuollon säännöllistä seurantaa. Myös opiskeluterveydenhuollon valvonta Valvirassa ja aluehallintovirastoissa kaipaa tehostamista.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa koskevasta kokeilusta saadut kokemukset
YTHS-mallin kokeilu on ollut käynnissä 2011 syksystä alkaen Saimaan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Päätös jatkaa kokeilua heinäkuun loppuun 2015 on hyvä, ja mahdollistaa sen, ettei kokeilupaikkakuntien YTHS-toimintaa tarvitse ajaa alas ennen YTHS:n laajentamista valtakunnalliseksi. Hallituksen esityksessä kokeilun arvioidaan lisäävän valtion sairausvakuutuksen menoja 200 000 euroa vuonna 2014 (momentti 33.30.60). SAMOK on tyytyväinen esitettyyn summaan. Eräät erityishankkkeet momentille (33.03.63) on talousarvioesityksessä varattu 100 000e kokeilun käytännön järjestelyihin ja tilakustannuksiin vuonna 2014. Se on SAMOKin näkemyksen mukaan riittävä määrä kattamaan kyseiset kulut.
Kokeilussa mukana oleville opiskelijakunnille suunnatun kyselyn perusteella ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemukset YTHS:n palveluista ovat hyviä ja tarvetta niille on ollut. Kokeilun perusteella on käynyt selväksi, että vapaaehtoisuuteen perustuva terveydenhoitomaksu ei toimi. YTHS:n vakuutusluonteiseen toimintaperiaatteeseen kuuluu, että kaikki maksavat terveydenhoitomaksun. Näin myös YTHS pystyy ennakoimaan käyttäjämäärät ja tekemään suunnitelmallista terveyden edistämistyötä. Myös opiskelijakuntakenttä laajemmin näkee YTHS:n parhaana tapana opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen.
YTHS-mallin kokeilun ohjausryhmän väliraportti julkistettiin 16.9. Ohjausryhmä toteaa raportissaan YTHS-mallin soveltuvan hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi. Väliraportin mukaan opiskelijat ovat olleet YTHS:n palveluihin erittäin tyytyväisiä, ja YTHS on pystynyt vastaamaan hyvin heidän palvelun tarpeeseensa. Ohjausryhmän mukaan malli tulee laajentaa automaattisen terveydenhoitomaksun mallilla. Ohjausryhmä esittää kahta vaihtoehtoista aikataulua päätöksen tekemiselle YTHS-mallin laajentamisesta, jotka ovat: 1) mahdollisimman pian, tai 2) seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä.
SAMOK näkee, että nyt on tarpeeksi vahvaa näyttöä siitä, että YTHS sopii myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi. Päätös YTHS:n laajentamisesta tulee tehdä mahdollisimman pian ja varata siihen rahat kehysriihessä 2014. Näin saadaan korkeakouluopiskelijat mahdollisimman pian yhdenvertaiseen asemaan terveyspalvelujen saatavuuden suhteen. Opiskelijoiden omarahoitusosuuden keräämiseksi tulee säätää ammattikorkeakouluopiskelijoille automaatiojäsenyys ammattikorkeakoululain toisen vaiheen yhteydessä. Tämä on tehokas ja toimiva, sekä myös ainoa tapa kerätä opiskelijoiden vakuutusluonteinen terveydenhoitomaksu. Lopuksi SAMOK haluaa vielä muistuttaa, että YTHS:n laajentaminen ei vaadi merkittäviä määrärahalisäyksiä valtiolle, koska kyse on melko pitkälti valtion varojen uudelleenkohdentamisesta nykyisen budjettikehyksen sisällä.
SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY
Mikko Valtonen Jani Hyppänen
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja asiantuntija Nelli Karkkunen, 050 389 1015, [email protected]