Kansainvälisten opiskelijoiden kokema ahdinko ja koulutusagenttien toiminta ovat herättäneet laajaa keskustelua. Aiheesta on uutisoinut esimerkiksi Yle 2.4.2026. Korkeakoulujen tulee ottaa vastuu käyttämistään alihankkijoista, eli koulutusagenteista. SAMOK ja SYL vaativat, että mikäli todistetaan agenttien harhaanjohtavaa toimintaa, tulee korkeakoulujen olla vahingonkorvausvelvollisia ja palauttaa maksaneelle opiskelijalle lukukausimaksuja vastaava määrä.

Koulutusagentit ovat maailmanlaajuisia yrityksiä, jotka välittävät opiskelijoita korkeakouluihin ja tarjoavat apua esimerkiksi hakuprosessiin sekä matkustus- ja oleskelulupien kanssa. Agenttien välityspalkkiot maksavat joko opiskelijat itse tai heidät palkkaava korkeakoulu. Joidenkin koulutusagenttien toiminnassa on todettu vakavia eettisiä ongelmia, jotka ovat johtaneet monet kansainväliset opiskelijat haavoittuvaan tilanteeseen. Haavoittuvuuksia havaitaan arjessa muun muassa työmarkkinatuen käytön yleistymisessä ja ruoka-avun sekä kirkon palvelujen asiakkuuksien lisääntymisessä. Harhaanjohtavaa kuvaa on koulutusrekrytoinnissa piirretty muun muassa Suomen työllisyystilanteesta ja työmarkkinoiden kielitaitovaatimuksista. Työllistymisen haasteet ja epävarmuus voivat johtaa kohtuuttomaan riippuvuuteen työnantajasta sekä haavoittuvuuksiin työsuhteessa.

Nykyinen lainsäädännön katvealue, joka jättää lukukausimaksuja maksavat kansainväliset opiskelijat ilman riittävää oikeusturvaa on eettisesti ja sosiaalisesti kestämätön. Yksittäisellä kansainvälisellä opiskelijalla harvoin on juridisia keinoja tai taloudellisia resursseja lähteä perimään maksuja takaisin ulkomaisilta koulutusrekrytoijilta. Korkeakouluilla tämän sijaan on paremmat edellytykset hallita riskejä sopimusoikeudellisesti ja periä saatavia alihankkijoiltaan.

Koulutusagenttien antamat virheellisistä tai harhaanjohtavista tiedoista johtuvat taloudelliset kulut eivät saa kaatua opiskelijan niskaan. Lukukausimaksut ja opiskeluihin liittyvät kustannukset edustavat monelle opiskelijalle ja heidän perheilleen vuosien säästöjä. SAMOK ja SYL painottavat, että Suomen korkeakoulutuksen maine ja sen vetovoima vaativat toimia, jotka vahvistavat kansainvälisten opiskelijoiden vahingonkorvausoikeutta ja korkeakoulujen vastuuta heidän yhteistyökumppaneistaan.

SAMOK ja SYL ehdottavat, että koulutusagenttien toimintaa säänneltäisiin korkeakouluja velvoittavan auditointijärjestelmän kautta. Sopimuskumppaneita saisi käyttää vain mikäli he ovat läpäisseet auditoinnin. Korkeakoulujen rahoituspaine on kasvanut ja osa korkeakouluista on ryhtynyt käyttämään entistä enemmän koulutusagentteja uusien lukukausimaksuvelvollisten kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi, jotta rahoituspainetta helpotettaisiin.

Harhaanjohtava markkinointi on lisääntynyt niin korkeakoulujen kanssa sopimussuhteessa olevien koulutusagenttien kuin niin sanottujen villien agenttien kohdalla. Harhaanjohtavat tiedot ja odotukset Suomesta altistavat opiskelijat taloudellisille vaikeuksille, kun lisänä ovat vielä korkeat lukukausimaksut sekä tiukat toimeentulovaatimukset. SAMOK ja SYL korostavat, että koulutuksen markkinoinnin on annettava todenmukainen kuva elämisen kustannuksista ja työmarkkinoista Suomessa. Kansainvälisiä opiskelijoita ei tule nähdä rahasampona vaan oikeina ihmisinä, jotka tuovat Suomeen lisää osaamista ja taitoja.

Lisätietoja:

SAMOK
Senja Suntola, hallituksen jäsen
050 389 1012, [email protected]

SYL
Viena Pentikäinen, hallituksen jäsen
044 755 0179, [email protected]