Opiskelijaliikkeen tärkein pääoma on asiantuntemus

 In Blogi

Edustajistovaaliblogi 2/3

SAMOKin hallituksen edustajistovaaleista vastaava jäsen
Valtteri Törmänen kirjoittaa auki mietteitä tulevien edustajistovaalien yhteisen vaalipäivän mahdollisuuksista opiskelijoille, liitolle sekä yhteiskunnalle SAMOKin blogisarjassa.

Blogin edellisessä osassa kirjoitin taustoista miksi SAMOK edistää edustajistovaalien profiilin nostamista. Tässä osassa keskitytään koko opiskelijaliikkeen yhteisen edustajistovaalikoneen mahdollisuuteen, minkä toteuttamista yhteinen vaalipäivä helpottaa.

Opiskelijaliikkeen tärkein “pääoma” on asiantuntemus. Me tunnemme ja tavoitamme opiskelijat paremmin kuin kukaan muu. Meillä on kuitenkin ollut ajoittain vaikeuksia hyödyntää ja valjastaa tuota pääomaa opiskelijaliikkeen käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteet vain kasvavat tulevaisuudessa digitalisaation edetessä, kun data opiskelijoista on pian kaikkien saatavilla. Opiskelijajärjestöjen rooli tiedon portinvartijana opiskelijoita kohtaan murenee ja opiskelijat pystyy pian tavoittamaan ilman opiskelijaliikkeen apua, ja tämä pistää koko liikkeen olemassaolon haasteelliseen asemaan. Tässäkin asiassa edustajistovaalit voivat olla ratkaisu, ja tarkemmin ratkaisu voi olla vaalikone. Paikalliset korkeakoulukohtaiset vaalikoneet yhdistämällä koko opiskelijaliikkeen yhteiseksi vaalikoneeksi valjastamme tuon opiskelijaliikkeen tärkeimmän pääoman entistä paremmin opiskelijoiden hyödyksi.

Yhteisen vaalikoneen hyödyt eivät jää helpompaan ehdokkaan valintaan

Ensinnäkin virallinen ja valtakunnallinen yhteinen edustajistovaalikone lisäisi opiskelijaliikkeen demokratiaa, aivan kuten vaalikoneet yleisestikin vaaleissa: ne mahdollistavat tutustumisen usean ehdokkaan mielipiteisiin kootusti yhdellä sivulla. Äänestäjät voivat vaalikoneen avulla paremmin hahmottaa ehdokkaiden mielipiteitä, vertailla eroja heidän välillään sekä tarkastella heidän sijoittumistaan valtakunnalliseen kontekstiin. Se ei ole kuitenkaan vaalikoneen ainoa mahdollinen hyöty.

Toiseksi yhteinen vaalikone, varsinkin toteutettuna suuren mediatalon kuten Helsingin Sanomien tai Yleisradion kanssa, nostaisi edustajistovaalien profiilia uudelle tasolle ja sitä kautta koko opiskelijaliikkeen profiilia yhteiskunnassa. Opiskelijoiden asiat olisivat median kautta yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä varmasti ainakin kerran vuodessa, mutta se madaltaisi myös kynnystä uutisoida aiheesta jatkossakin. Yhteistyössä jonkin mediatalon kanssa toteutettuna vaalikoneen voisi myös odottaa saavan enemmän näkyvyyttä ja mitä useampi opiskelija on tietoinen vaaleista, sitä useamman voidaan olettaa lähtevän ehdolle ja äänestävän.

Kolmanneksi opiskelijaliike saisi kantojensa tueksi valtavat määrät vuosittain vertailukelpoista tuoretta dataa opiskelijoiden mielipiteistä, koska vaaleissa ja vaalikoneissa nimenomaan mitataan mitä mieltä ihmiset ovat. Tuo data palvelee niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin opiskelijaliikkeen tietotarpeita sekä päätöksentekoa. Toteutettaessa koko opiskelijaliikkeen yhteisenä projektina vaalikone olisi aivan uusi ja uniikki kaikille korkeakouluopiskelijoille suunnattu kanava, jolla on jo merkittävää rahallista arvoa. Potentiaalia yhteistyöhön olisi niin kohdennetun markkinoinnin, vaalikoneesta saatavan tiedon kuin asiakasvirtojen suhteen. Samoin vaalikonedata tarjoaisi myös valtavasti materiaalia median ja muiden toimijoiden käyttöön opiskelijoista ja heidän mielipiteistään, vaikka pelkästään jo yhteinen vaalipäivä tekee edustajistovaaleista huomattavasti mielenkiintoisemman tapahtuman tulevina vuosina, sillä vaaleja seuraa tulevaisuudessa yhtä aikaa entistä suurempi joukko.

Neljänneksi yhteinen järjestelmä toisi odotettavasti myös säästöjä opiskelijaliikkeelle. Yhteinen järjestelmä purkaa päällekkäisiä rakenteita, kun jokaisella ylioppilas- tai opiskelijakunnalla ei tarvitsisi olla omaa vaalikonetta, jolloin rahaa ja aikaa vapautuisi takaisin opiskelijoiden edunvalvontaan. Edustajistovaalien profiilin nostaminen korostaa myös jäsenyyden merkitystä, sillä edustajistovaaleissa äänestää voivat vain jäsenet, jolloin sen voisi nähdä olevan myös yksi osa jäsenhankintaa. Vaalikone voisi siis olla yksi opiskelijaliikkeen ratkaisuista sen kohtaamaan toimintaympäristön muutokseen, joka haastaa opiskelijaliikkeen vanhojen rahoitusmallien toimivuuden ja kestävyyden tulevina vuosina.

Yhteinen vaalikone ei kuitenkaan ole realismia tälle syksylle. Sen toteutuminen vaatii vahvaa yhteistä tahtotilaa ja ennen kaikkea konkreettisia tekoja opiskelijaliikkeeltä myös jatkossa. Ja vaikka yhteinen vaalikone ei välttämättä toteutuisi kaikkien korkeakouluopiskelijoiden yhteisenä vielä ensi vuonna, ei se tarkoita etteikö siihen kannata pyrkiä. On opiskelijoiden etu, että opiskelijaliike valjastaa arvokkaimman ja tärkeimmän pääomansa omaan käyttöönsä eikä jätä sitä hyödyntämättä. Samalla hyötyy myös muu yhteiskunta, kun nuorten osallisuus paranee.

Seuraavassa, ja tämän sarjan viimeisessä, osassa käydään läpi edustajistovaalien merkitystä yhteiskunnallisesti.

Valtteri Törmänen,
hallituksen jäsen

Start typing and press Enter to search