SAMOK ja opiskelijakunnat tekivät tänä keväänä toista kertaa opiskelijoille etäopiskelukyselyn.
Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, kuinka AMK-opiskelijat voivat yli vuoden kestäneiden poikkeusolojen jälkeen ja miten etäopiskelu on vaikuttanut opintoihin. Tulokset olivat monella tapaa huolestuttavia: kyselyyn vastanneista 16,8% koki jaksamisensa ja mielenterveytensä heikentyneen erittäin paljon ja 43,2% jonkin verran.

Tänä vuonna lisäsimme kyselyyn myös kysymyksen siitä, onko opiskelija avun tarpeessa ja onko hän hakenut apua korkeakoulun tukipalveluista tai terveydenhuollosta. 30,7 % vastaajista koki tarvitsevansa apua jaksamiseen tai motivaatioon ja 26,4% ei osannut sanoa, tarvitseeko apua. Tiedustelimme myös, tietääkö opiskelija, mistä voisi hakea apua sitä tarvittaessa. Vastaajista, jotka kokivat tarvitsevansa apua, 9,6 % vastaa etteivät tiedä mistä hakisi apua. 9,3% kertoi, että ovat harkinneet avun hakemista mutta eivät uskoneet saavansa sitä riittävästi. 17 % on hakenut apua mutta ei ollut saanut sitä riittävästi tai tarpeeksi nopeasti. 21,8% kertoi saaneensa apua ja yhtä moni harkitsi avun hakemista. 

Halusimme ymmärtää avun tarpeeseen liittyviä tilanteita tarkemmin, joten kyselyssä oli mahdollisuus kertoa asiasta avovastauksessa. Avovastaukset olivat toisaalta hyvin pysäyttäviä, toisaalta niistä välittyi myös se, että apua on saatu ja sen on koettu helpottaneen tilannetta. Vastauksissa näkyi vahvasti se, että ammattikorkeakoulujen tukipalvelut olivat ruuhkautuneita. Myös julkisen terveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden alkuvuoden ruuhkat mainittiin useasti. Osa vastaajista oli kokenut ruuhkien vaikutuksen omakohtaisesti, mutta osa kertoi vain kuulleensa, ettei vastaanotolle kannattaisi edes yrittää hakeutua. Toisaalta vastauksissa kerrottiin myös nopeasta pääsystä vastaanotolle.

Mitä tästä pitäisi päätellä?

On totta, että YTHS:n palvelut ruuhkautuivat alkuvuodesta. Tilanteen taustalla oli YTHS:n palveluiden laajentuminen AMK-opiskelijoille: yhdessä yössä YTHS:n asiakasmäärä ja henkilökunta lähes kaksinkertaistuivat. Samaan aikaan, kun uudet asiakkaat ottivat jo yhteyttä, uusi henkilökunta oli vasta perehtymässä. Perehdytyksiä ei voitu aloittaa aiemmin, koska laki korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta tuli voimaan vasta tammikuun alussa ja YTHS sai sen mukaiset resurssit käyttöönsä.

Kuluneen kevään mittaan YTHS:n ruuhkat on kuitenkin saatu purettua ja tilanne on palaamassa normaaliksi. Olemme pyytäneet YTHS:ltä säännöllisesti tietoa tilanteesta ja sen perusteella merkittäviä ruuhkia ei enää pitäisi olla. Tilanne saattaa hieman vaihdella eri alueilla: YTHS siirtyi alkuvuodesta niin kutsuttuun vastuutiimimalliin. Jokaisella opiskelijalla ja korkeakoululla on YTHS:llä oma moniammatillinen vastuutiimi, joka vastaa opiskelijan hoidosta. Vastuutiimien kuormitus vaihtelee jopa saman alueen sisällä ja tätä on pyritty kevään mittaan tasaamaan.

Apua voi ja täytyy hakea

Hälyttävän moni kertoi kyselyn vastauksissa, ettei halua kuormittaa ruuhkaista terveydenhuoltoa, koska monella on asiat paljon huonommin. Näin ei todellakaan saa tapahtua.

Ensiksi, terveydenhuollon kuormittuminen ei voi eikä saa olla opiskelijan ongelma. Mikäli tarvitset apua, sitä täytyy hakea. Todennäköisesti alueesi YTHS:n ruuhka on jo helpottanut siitä hetkestä, kun asiasta kuulit. Ja vaikka ei olisi, se ei saa estää avun hakemista: ruuhkien purkaminen on YTHS:n tehtävä ja YTHS:ää sitoo hoitotakuu. Hoitotakuun rajoissa pysyvä odotusaika on kuitenkin mielenterveysongelmista kärsivälle pitkä ja YTHS:llä on tavoitteena aloittaa hoito nopeammin.

YTHS:n resurssien riittävyyttä seurataan myös aktiivisesti ja mikäli käy ilmi, etteivät ne ole riittävät, niitä on lisättävä. Tämä on selvästi ilmaistu laissa: “valtio vastaa siitä, että Kansaneläkelaitoksen käytettävissä on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon riittävä rahoitus, jos se on välttämätöntä opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuuden turvaamiseksi äkillisestä ja ennakoimattomasta syystä johtuen.” Viime vuonna YTHS:lle osoitettiin myös lisäresursseja opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja nämä käytetään juuri mielenterveysavun parantamiseen.

Toiseksi, voi olla, että monella on asiat huonommin kuin sinulla, mutta vertailu ei mielenterveysasioissa toimi. Jokainen löytää kyllä aina jonkun muun, jolla näyttää menevän huonommin kuin itsellä. Se ei poista sinun ongelmiasi eikä vähennä sinun kokemasi pahoinvoinnin merkitystä. Jos tuntuu, että tarvitset apua, se luultavasti tarkoittaa, että apua olisi hyvä hakea. Älä sivuuta omaa hyvinvointiasi ja tarpeitasi. Monella tuntuu olevan ajatus, että kyllä minä vielä pärjään ja apua haetaan vasta sitten, kun ei pääse enää sängystä ylös ja kaikki on romahtanut. Tämä on vanhakantainen ja haitallinen ajatusmaailma – mielenterveysapu on tarkoitettu myös toimintakykyisille ja tavoitteena on säilyttää toimintakyky.

On kuitenkin totta, että mielenterveyspalveluita ja hoitoon pääsyä pitää parantaa. Tämän takia kannatamme Suomeen Terapiatakuuta. Jokaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen ja nopeaan apuun.

Etäopiskelukyselyn tuloksiin voit tutustua tarkemmin täällä (pdf).

Hannele Kirveskoski
hyvinvointipolitiikan asiantuntija