Kun korkeakoulu pyrkii vastaamaan alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin, eikö hedelmällisimpiä ratkaisuita voisi löytyä juuri tulevilta alojensa ammattilaisilta eli opiskelijoilta?
”Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) yhdistää Tampereen ammattikorkeakoulun monialaisen osaamisen sekä modernit oppimis- ja innovaatioympäristöt yhteistyökumppaneiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Yhteiskunnallinen näkökulma on keskeisesti mukana kaikessa TAMKin TKI-toiminnassa. Keskitymme erityisesti kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maailman luomiseen. Kehitämme uusia, laaja-alaisia ratkaisuja alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin. Sovellamme uusinta tutkimustietoa työelämälähtöisesti. Toimimme yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin kanssa.” (Tutkimus- ja kehitystoiminta TAMKissa, n.d.)
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta eli tuttavallisemmin TKI on noussut kuumaksi puheenaiheeksi tänä vuonna lähes keskustelussa kuin keskustelussa, esimerkiksi SuomiAreenassa ja AMK-päivillä.
Samalla kun koulutuksesta leikataan, TKI-toimintaa kuitenkin tuetaan valtion toimesta – mistä tämä kertoo? Arenen tekemästä lausunnosta selviää, että samalla kun ammattikorkeakoulujen reaalinen rahoitustaso on vuoden 2025 talousesityksessä n. 200 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011, on TKI-toimintaan kuitenkin tulossa 280 miljoonaa euroa lisää vuonna 2025 verrattuna edellisvuoteen. Koulutuksen kohdalla rahoitus laskee edellisvuoteen noin 7 miljoonalla eurolla. (Arenen viestintä, 2024)
TKI-toimintaa löytyy hyvin monen tasoista sekä monenlaista Suomen korkeakoulukentältä, ja uskallan väittää, että useammin sitä ei osata täysin hyödyntää. TKI-toiminta on liian usein täysin irrallaan koulutuksesta. Koulutuksesta, joka yhdessä TKI-toiminnan kanssa tukisi toinen toistaan kohti parempia tuloksia, niin talouden kuin koulutuksen laadun näkökulmasta.
TAMKin rehtori Mika Hannula on todennut, että:
”Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta tukee opetusta ja tarjoaa väylän, jossa opiskelijoiden osaaminen, luovuus ja rohkeat ideat voidaan valjastaa alueellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Kun opiskelijat osallistuvat TKI-hankkeisiin, he eivät ainoastaan opi itse, vaan myös tuottavat konkreettisia ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Pidemmän päälle tämä kaikki on eduksi myös opetuksen sisällölle ja ajantasaisuudelle.”
Miten TKI voisi olla osa opiskelijoiden arkea esimerkiksi opintojen kautta?
Se, mikä yhdistää TKI-toimintaa ja esimerkiksi omia opintojani Verkostoissa oppimisen ja osaamisen tutkinto-ohjelmassa, on monialainen osaaminen sekä modernit oppimisympäristöt. Myös opiskelijalähtöinen innovointi näkyy vahvasti opinnoissamme, kun ideoista lähdemme työstämään konkreettista toimintaa, useimmiten työelämän kanssa yhteistyössä.
Miten tämän yhteyden saisi jalostettua mukaan käytäntöön?
Kun korkeakoulu pyrkii vastaamaan alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin, eikö hedelmällisimpiä ratkaisuita voisi löytyä juuri tulevilta alojensa ammattilaisilta eli opiskelijoilta?
Työelämälähtöisyyden saisi kytkettyä suoraan opintoihin, jossa myös korkeakoulu voisi hyötyä ja samalla opiskelija luoda verkostoja tulevaisuuteen.
Kävin joulukuussa 2024 TAMKin porukan kanssa Tallinnassa lyhytvaihdossa TTK University of Applied Sciences –korkeakoulussa, missä TKI-toimintaa on osattu hyödyntää mielestäni oikein. Aiheena meillä oli opiskelijoiden tukeminen ja tähän liittyen pääsimme ohjelman lomassa tutustumaan myös TTK UASin labroihin Mõdrikun kampuksella. Siellä oli hienosti hyödynnetty niin labtoimintaa yleisesti tutkimuksissa, kuin myös tehty näistä myytäviä palveluita opiskelijoille. Opettaja kertoi, kuinka opiskelijat tykkäävät usein tulla ennen stressaavaa koeviikkoa käymään esimerkiksi valohoidossa tai hieronnassa rauhoittumassa.
TAMKista löytyy jo monia labeja, kuten Sote Virtual Lab, joiden hyödyntämisessä ja yleisessä näkyvyydessä opiskelijoille olisi suuresti petrattavaa. Osassa on osattu jo hyödyntää esimerkiksi sitä, että opiskelijat saattavat päästä harjoitteluun labiin, mikäli muuta harjoittelupaikkaa ei löydy. Labien toiminnoissa on kuitenkin suuria heittoja, joten se ei takaa samanlaista oppimiskokemusta kuin harjoittelu.
TAMK on onnistunut luomaan vahvan verkoston työelämään, joten sen hyödyntäminen vahvemmin tulevaisuudessa esimerkiksi opiskelijaprojektien tai opinnäytetöiden löytymisessä olisi järkevää. Opiskelijoiden – tulevaisuuden ammattilaisten – jo aikainen ja aktiivinen mukaan ottaminen projekteihin auttaa integroimaan opintoja vahvemmin työelämään ja laajentamaan verkostoja jo aikaisessa vaiheessa.
Lähteet:
TUNI. Tutkimus- ja kehitystoiminta TAMKissa. n.d. Verkkosivu. Viitattu 24.7.2025. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/tutkimus-ja-kehitystoiminta-tamkissa
ARENE. Koulutus ei saa jäädä T&K-toiminnan rahoituksen jalkoihin. Arenen viestintä 2024. Verkkosivu. Viitattu 25.7.2025. https://arene.fi/ajankohtaista/koulutus-ei-saa-jaada-tk-toiminnan-rahoituksen-jalkoihin/
Kuva: Petra Toivonen
Kirjoittaja: Helena Maijanen, ehdokas SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2026.
SAMOKin blogissa ja sosiaalisessa mediassa esitellään syksyn aikana ehdokkaita SAMOKin hallitukseen vuodelle 2026. Lisätietoa liittokokouksesta löydät täältä.