Edustajistovaalit osana demokratian peruskorjausta

 In Blogi

Edustajistovaaliblogi 3 / 3

SAMOKin hallituksen edustajistovaaleista vastaava jäsen Valtteri Törmänen kirjoittaa auki mietteitä tulevien edustajistovaalien yhteisen vaalipäivän mahdollisuuksista opiskelijoille, liitolle sekä yhteiskunnalle SAMOKin blogisarjassa.

Yhteinen vaalipäivä hyödyttää luonnollisesti opiskelijakuntia ja niiden toimintaa sekä tietenkin itse opiskelijaa, mutta on tärkeää myös osata katsoa suurta kuvaa ja nähdä edustajistovaalien sekä opiskelijakuntien toiminnan merkitys yhteiskunnalle laajemmasta näkökulmasta. Sivusinkin aihetta nuorten osallisuuden merkityksestä yhteiskunnalle blogisarjan ensimmäisessä osassa.

Suomen kansallisena tavoitteena on, että tulevaisuudessa yli puolella nuorista on korkeakoulututkinto ja trendien mukaan yhä useammalla ammattikorkeakoulututkinto. Eli yhä useamman nuoren elämään kuuluu kokemus ammattikorkeakoulusta ja sen kautta opiskelijakunnista eli käytännön lähikokemus edustuksellisesta demokratiasta. Meidän tulee työskennellä yhteisessä rintamassa, että tuon kasvavan joukon kokemus osallistumisesta yhteiskuntaan on positiivinen ja he kokevat omalla osallistumisellaan olevan merkitystä ja voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa. Muuten uhkana on, että toinen puoli korkeakoulujärjestelmästämme tuottaa kansalaisia, jotka ovat aliedustettuna yhteiskuntamme päättävissä elimissä ja osin tämä on todellisuutta jo nyt. Vaikka ammattikorkeakouluista on valmistunut niiden olemassa olon aikana yli 400 000 ammattilaista ja yli puolet nykyisestä ikäluokasta opiskelee ammattikorkeakouluissa, ei heitä kuitenkaan näy samassa suhteessa päättävissä asemissa ja päätöksenteko vinoutuu.

Demokraattinen yhteiskuntamme ja monet sen instituutiot rakentuvat sen varaan, että ihmiset kaikista eri taustoista osallistuvat yhteiskunnan toimintoihin, ymmärtävät perusasiat niistä ja kokevat niiden olemassaolon ns. itseisarvoksi. Valtio, kunnat, korkeakoulut, yhdistykset tai edes taloyhtiöt eivät toimi kunnolla, jos tarpeeksi laajaa ja edustavaa joukkoa ei kiinnosta osallistua niiden toimintaan. Kiinnostusta yhteiskuntaan ja siihen osallistumiseen ei opita pelkällä kliinisellä opetuksella eduskunnan tai kunnanvaltuuston toiminnasta, eikä kukaan synny aktiiviseksi kansalaiseksi vaan siihen kasvetaan. Siksi meidän tuleekin tehdä kansallisia toimenpiteitä, joilla kannustamme, tuemme ja rohkaisemme ihmisiä kaikilla koulutusasteilla yksinkertaisesti osallistumaan yhteiskuntaan, tapahtui se sitten opiskelijajärjestöjen kautta tai muulla tavalla. Demokratia vaatii osallistumista toimiakseen ja jos sitä ei ole, ei ole aitoa demokratiaakaan.

Opiskeluaikainen järjestötoiminta edistää tutkitusti aktiivista kansalaisuutta. Uskon vakaasti yhteisen vaalipäivän kasvattavan edustajistovaalien ehdokasmääriä ja äänestysprosenttia koko maassa sekä yleisen tietoisuuden lisääntymistä opiskelijatoiminnasta. Edustajistovaalien profiilia ja merkitystä nostamalla yhä useampi nuori osallistuu yhteiskuntaamme varhaisemmassa vaiheessa. Korkeakoulussa koetut kokemukset vaaleihin, äänestämiseen ja demokratiaan liittyen saattavat ratkaista osallistuuko henkilö myöhemmin elämässään yhdistystoimintaan, liittyykö hän ammattiliittoon, äänestääkö hän vaaleissa vai vieroksuuko hän kaikenlaisia yhdistyksiä tai puolueita.

Tämän takia edustajistovaalit ovat yhteinen asiamme demokratian ja kansanvallan peruskorjauksessa sekä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Hyvinvointivaltio ja demokratia eivät ole itsestäänselvyyksiä pohjoismaissa, vaan kumpikin on tietoisten toimenpiteiden seurausta. Ja tietoisia päätöksiä meidän tulee tehdä myös ne säilyttääksemme.

SAMOKin blogisarjaa edustajistovaaleista seuraa eduskuntapuolueiden puheenjohtajien blogisarja myöhemmin syksyllä.

Valtteri Törmänen,
hallituksen jäsen

Start typing and press Enter to search