Pappa betalar, Tove Jansson ja purjeveneet. Stereotypiat suomenruotsalaisista, joita käytetään sekä hyvässä että pahassa.

Marraskuun 6. päivänä vietetään Ruotsalaisuuden päivää, joka perustettiin vahvistamaan Suomen ruotsinkielisten kansalaisten yhteenkuuluvuutta ja joka on nykyään Suomen kaksikielisyyden kunnioittamisen ja suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisen päivä. Mutta mitä tuo kulttuuriperintö on, teatterissa käyntiä ja kuohuvan juontia, vai onko se jotakin enemmän, jotakin syvempää?

Korkeakoulupolitiikan kannalta ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista korkeakoulutusta, ja se, että voi opiskella myös omalla äidinkielellään, on paitsi tärkeää myös välttämätöntä, jotta voimme säilyttää ruotsin kielen aseman Suomen toisena virallisena kielenä. Suomen yli 300 000 opiskelijasta noin 17 000 on ruotsinkielisiä. Noin 7 500 näistä opiskelijoista opiskelee ammattikorkeakouluissa, ja heitä edustaa SAMOK, joka on myös kaksikielinen liitto. 

Jotta voimme tulevaisuudessa tarjota ruotsinkielisiä palveluja, kuten perusopetusta, terveydenhuoltoa ja niin edelleen, tarvitsemme ruotsinkielistä korkeakoulutusta. 

Ruotsin kieli ei ole vain oppiaine, jota on opiskeltava peruskoulussa, vaan se on myös avain pohjoismaiseen yhteistyöhön ja kielitaidon lisäämiseen. Kielen oppiminen ei ole koskaan virhe, ja siitä on aina hyötyä, päätitpä sitten jatkaa kielen käyttöä tai et, se avaa mahdollisuuden entistä laajempaan kielitaitoon, mikä on tärkeää yhä kansainvälisemmässä maailmassa. Pidetään huolta siitä, että Suomi on jatkossakin monikielinen ja monikulttuurinen maa.

Moni saattaa kysyä, onko ruotsin kieli enää ajankohtainen, mutta kun syvennymme esimerkiksi opiskelumaailmaan ja erityisesti opiskelijakulttuurin värikkääseen maailmaan, huomaamme, että ruotsin kieli ei ole vain olennainen osa sitä, vaan se on muovannut koko Suomen opiskelijakulttuuria.

Kaikki Helan gårista, spekseistä ja halareista on aikoinaan tuotu Suomeen Ruotsista, mutta se on myös integroitunut omaan opiskelukulttuuriimme ja on nyt suuri osa suomalaisten opiskelijoiden identiteettiä. Ja se on yksi tärkeimmistä kulttuuriperinnöistä, jota kannamme edelleen mukanamme, se ei ole vain osa suomenruotsalaista kulttuuriperintöä, se on osa Suomen kulttuuriperintöä. 

Hyvää Ruotsalaisuuden päivää teille kaikille!