Haasteet opiskelijoiden jaksamisessa ja mielenterveydessä ovat olleet paljon esillä tänä keväänä, aivan syystäkin. Opiskelijat ovat olleet yli vuoden etäopetuksessa ja monen voimavarat ovat loppumassa – jos ne eivät ole jo loppuneet. Tarvitsemme puoliväliriihessä konkreettisia ratkaisuja, joilla opiskelijoiden jaksamista tuetaan pitkittyneessä poikkeustilanteessa.

Olemme jo aiempina viikkoina nostaneet esiin vaatimukset terapiatakuun toteuttamisesta, maksuttomasta psykoterapeuttikoulutuksesta sekä opintotuen korottamisesta. Näiden lisäksi on turvattava korkeakoulujen resurssit ja mahdollisuudet tarjota opiskelijoille riittävästi yksilöllistä tukea ja ohjausta. Matalan kynnyksen tukea on oltava saatavilla jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Korkeakoulujen henkilöstöllä sekä tuki- ja ohjauspalveluilla on hyvin keskeinen merkitys opiskelijoiden jaksamisen tukemisessa. Korkeakoulut ovat kuitenkin joutuneet karsimaan henkilöstöstä ja tukipalveluista koulutusleikkausten myötä. Tämä on johtanut siihen, ettei yksilölliselle ohjaukselle ja avulle tahdo löytyä aikaa. Monesta korkeakoulusta puuttuu edelleen esimerkiksi opintopsykologi tai heitä on aivan liian vähän opiskelijamäärään nähden. Opintopsykologin palkkaaminen voisi kuitenkin olla korkeakoululle jopa rahanarvoinen panostus valmistuneiden opiskelijoiden myötä.

“Jo ennen koronapandemiaa kolmannes opiskelijoista koki runsaasti stressiä ja oireili psyykkisesti. Pandemian vaikutuksista tulee varmasti lähivuosina lisää tietoa, mutta jo nyt on selvää, että tilanne on ajanut opiskelijat entistä ahtaammalle”, toteaa SAMOKin puheenjohtaja Oona Löytänen.

Tutkittaessa tekijöitä opiskelijoiden psyykkisen oireilun taustalla on voitu todeta, että oireiluun vaikuttavat muun muassa opintojen sujumattomuus ja heikentynyt opiskelumotivaatio, riittämätön toimeentulo sekä yksinäisyys. Jos opinnot eivät etene toivotusti eikä opiskelija saa tarvitsemaansa apua ajoissa, opinnot hidastuvat ja pahimmassa tapauksessa keskeytyvät. Tällaisista syistä johtuvaa psyykkistä oireilua ei myöskään voida korjata terveydenhuollon menetelmin, vaan on puututtava ongelman juurisyihin. Siksi korkeakoulujen riittävä rahoitus ja mahdollisuudet panostaa opiskelijoiden ohjaukseen ja tukemiseen ovat keskeisessä asemassa. Näin edistämme opiskelijoiden hyvinvointia ja pääsyä työelämään työkykyisinä.

Mielenterveysongelmien taustalla voi toki olla muitakin tekijöitä ja on selvää, että monessa tilanteessa tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamaa hoitoa. Ongelmia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä ennen tilanteen kärjistymistä. Myöskään terveydenhuollossa apua ei ole helppo saada ajoissa – ja siksi tarvitsemme myös terapiatakuun ja maksuttoman psykoterapeuttikoulutuksen.

Toivomme puoliväliriihessä nyt viisaita päätöksiä – niillä voidaan joko hukata tai pelastaa kokonaisen opiskelijasukupolven hyvinvointi ja työkyky.

Lisätietoja
Oona Löytänen
puheenjohtaja

Hannele Kirveskoski
hyvinvointipolitiikan asiantuntija