Yleistä

Luonnoksen tavoitteena on pidentää työuria lyhentämällä korkeakouluissa opiskelevien opintoaikoja ja myös turvata korkeakoulutetun työvoiman saatavuus. Tausta-ajatuksena vaikuttaa olevan se, että lyhyempien poissaolojen jälkeen siirtyminen työelämään sujuu nopeammin.

Luonnoksessa mainitaan tutkimuksiin viitaten, että suurin syy poissaoloille on työssäkäynti ja vaikuttaa siltä, että työssäkäyntiä opintojen aikana ei pidetä hyvänä ajatuksena. Työssäkäynti opintojen aikana on kuitenkin opiskelijoille tärkeää kahdesta syystä, joista toinen on toimeentulon turvaaminen ja toinen työkokemuksen kartuttaminen. Vaikuttaa siltä, että luonnosta kirjoitettaessa on unohdettu, että työssäkäynti on yksi opintojen mahdollistaja. Varsinkin suurissa kaupungeissa on välttämätöntä käydä töissä opintojen ohessa. Onkin suuri vaara, että jos työssäkäynnin ja opintojen yhdistämistä hankaloitetaan, opinnot jäävät yhä useammalla kesken.

Työkokemuksella on tärkeä rooli siinä, että kansainvälisissä vertailuissa suomalaisista korkeakouluista valmistuneet siirtyvät työmarkkinoille nopeasti ja työllistyvät hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin opintojen jälkeen. Työnteon mahdollisuuksia rajoitettaessa heikennetään siis myös mahdollisuuksia riittävän kokemuksen hankkimiseen ja nopeaan työllistymiseen.

Kommentoimme seuraavaksi luonnosta pykäläkohtaisesti.

14 § Opetussuunnitelmat ja opintojen tavoitteelliset suorittamisajat

Ei huomautettavaa.

29 § Opiskelijaksi ilmoittautuminen

Käytännössä pakollinen ilmoittautuminen opintoihin ensimmäisenä vuonna yhdistettynä uusien hakijoiden suosimiseen kiintiöllä pakottaa hakijat harkitsemaan tarkkaan pyrkimistä korkeakouluun. Tämä on osa valitettavaa trendiä, jonka tuloksena opiskelupaikan valinnassa ei enää ole juurikaan varaa virheisiin. SAMOK pahoittelee tätä suuntausta ja painottaa että toisen asteen opinto-ohjaukselle asetetaan tälläkin tavalla aikaisempaa suurempia vaatimuksia.

SAMOK on tyytyväinen, että pykälän toiseen momenttiin ollaan lisäämässä erityiset syyt, joiden vuoksi voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä vuonna. Syyt ovat riittävän kattavat.

SAMOK oudoksuu sitä, että pykälästä poistetaan maininta mahdollisuudesta ilmoittautua lukuvuoden aikana läsnä- tai poissaolevaksi perustellusta syystä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulu ei mahdollista tätä ja opiskelija kuluttaa opintoaikaansa turhaan tilanteessa, jossa hän ei voi esimerkiksi sairastumisen vuoksi opiskella.

30 § Opiskeluoikeus

SAMOK vastustaa poissaolo-oikeuden rajoittamista yhteen vuoteen ammattikorkeakoulututkinnon osalta. On myös aika ristiriitaista, että yliopistossa sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa opiskelevalla on viiden vuoden tavoitteellisen suorittamisajan opintoja varten kaksi poissaolovuotta, mutta 4,5 vuoden tavoitteellisen suorittamisajan ammattikorkeakoulututkintoa varten olisi luonnoksen mukaan vain yksi vuosi.

Toisaalta SAMOK pitää erityisen hyvänä esityksenä sitä, että korkeakouluja koskevat lainsäädännöt yhdenmukaistetaan erityisten poissaolosyiden osalta. Viimeinkin tämä merkittävä yhdenvertaisuusongelma poistuu.

Jos poissaolo-oikeutta päädytään rajoittamaan, SAMOK kannattaa mallia, jossa tutkinnon laajuus vaikuttaa opiskelijan opiskeluoikeuteen. Mitä laajempi tutkinto, sitä enemmän tulisi olla tavoitteellisen suorittamisajan päälle laskettavaa aikaa käytettävissä. Taulukossa oleva esityksemme kohtelee yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkintoja yhdenvertaisemmin kuin luonnoksen esitys. Lisäksi poissaolo-oikeuden poistamisen korvaaminen opiskeluoikeuden laajentamisella sitouttaa opiskelijan opintoihin paremmin. On luontevaa, että täyden poissaolon sijaan opiskelija voi edistää opintojaan silloinkin kun joutuu toimeentulon turvaamiseksi töihin. Esityksemme lyhentää opintoaikoja nykytilasta samalla yhdenmukaistaen tutkinnon suorittamiseen käytettävissä olevaa aikaa eri sektoreilla.

Yliopistolaissa annetaan pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalle mahdollisuus suorittaa opinnot kahta vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tämä ilmeisesti sen takia, että usein maisteriohjelmissa opiskellaan osa-aikaisesti. SAMOK vaatii yhtenäistä kohtelua ammattikorkeakoulututkintoa ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa osa-aikaisena opiskeleville. Samoin osa-aikaisesti suoritettavat ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot tulisi mielestämme pystyä suorittamaan kahta vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa.

Pykälän neljännessä momentissa määritellään syyt, joiden vuoksi opinnoista poissaoloa ei lasketa opintojen suorittamisaikaan. Tämä lista on muuten sama kuin pykälässä 29, mutta siitä puuttuu sairauden vuoksi poissaolo. SAMOK pitää tärkeänä, että listaan lisätään sairauden vuoksi poissaolo, sillä muuten pitkäaikainen sairastuminen uhkaa keskeyttää opinnot ja kiintiön voimassa ollessa myös syrjäyttää sairastuneen korkeakouluopinnoista.

30 a § Opiskeluoikeuden jatkaminen

SAMOK pitää ehdotettua 30 a §:ää erittäin kannatettavana. Erityisesti SAMOK pitää siitä, että ammattikorkeakoulun on myönnettävä lisäaikaa opiskelijalle, joka esittää toteuttamiskelpoisen suunnitelman. Tämä vähentää mahdollisten henkilöristiriitojen vaikutusta lisäajan saamiseen.

32 § Opiskeluoikeuden menettäminen

SAMOK pitää ehdotettua 32 §:ää hyvänä. Kuitenkin SAMOK näkisi ehdotettua muotoilua parempana, että pykälässä säädettäisiin niin että valinta tehtäisiin aina osallistumatta 28 §:ssä säädettyyn opiskelijavalintaan. Tämä olisi linjassa opiskelijavalintauudistuksenkin tavoitteiden kanssa.