25.09.2020 | Blogi

Miisa Tervala: Ennustettava toimeentulo tukee hyvinvointia

Tarpeeksi kattava toimeentulo on yksi tärkeimmistä asioista, joilla voidaan tukea opiskelijan hyvinvointia. Taloudelliset ongelmat aiheuttavat ylimääräistä huolta jo valmiiksi stressaantuneille opiskelijoille. Vaikka omat raha-asiat olisivatkin toistaiseksi kunnossa, voivat synkät tulevaisuudenkuvat herättää pelkoa oman toimeentulon puolesta.

Opiskelijoiden toimeentulosta on leikattu pelkästään 2000-luvun aikana useampaan otteeseen. Jo ennen koronaa suurin osa Suomen opiskelijoista eli selvästi köyhyysrajan alapuolella ja joutui velkaantumaan maksaakseen elämän perustarpeista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana opintolainaa nostavien määrä, sekä myös nostetun opintolainan määrä onkin kaksinkertaistunut. Koronapandemia on vaikuttanut varmasti kaikkien talouteen, mutta erityisesti opiskelijoihin. Harjoittelupaikat ja kesätyöt ovat jääneet saamatta, mikä vaikuttaa koko loppuvuoden rahatilanteeseen. Kevään ja kesän aikana on uutisoitu lukuisia kertoja siitä, miten esimerkiksi lomautukset osuvat eniten nuoriin ja opiskelijoihin. Myös palkkakehitys on jäänyt junnaamaan paikoilleen.

Samaan aikaan puhutaan myös esimerkiksi julkisen liikenteen ahdingosta, joka voi johtaa hintojen nostamiseen. Ja vaikka budjettiriihi oli opiskelijoiden kannalta onnistunut, osuu myös opiskelijalounaan hinnan nousu opiskelijan omaan kukkaroon. Opiskelijoiden menot siis nousevat, mutta tulot eivät.

On tekopyhää puhua korkeakoulutusasteen nostamisesta tai elinikäisestä oppimisesta, kun samaan aikaan tehdään opiskelusta taloudellisesti vaikeaa. Opiskelijan tehtävä tulisi olla opiskella – ja sen pitäisi riittää. Kuitenkin julkisessa keskustelussa tuodaan jatkuvasti esille, että opintojen ohessa tulisi pystyä tekemään töitä, opinnot tulisi suorittaa mahdollisimman nopeasti ja että opiskeluun liittyvä kulttuuri ja sosiaaliset menot ovat turhia. Nämä odotukset ovat ristiriitaisia, ja lisäksi niillä luodaan painostava ilmapiiri, joka ei varmasti helpota opiskelijan tilannetta. 

Mielestäni kaiken yllä sanotun vuoksi opiskelijat pitäisikin ottaa osaksi sosiaaliturvauudistusta. Jos opiskelijat saadaan mukaan osaksi isompaa kokonaisuutta, on heidän toimeentulonsa vakaammalla pohjalla, eikä siitä voi jokaisella hallituskaudella leikata pala kerrallaan. Opiskelijat ansaitsevat pitkäjänteisiä päätöksiä. Korkeakoulussa opiskellaan yleensä 3-7 vuotta. Miten kukaan voi suunnitella omaa talouttaan sille ajalle, jos valtiokaan ei tiedä minkälainen opiskelijoiden sosiaaliturva tulee olemaan seuraavalla hallituskaudella? 

Nykyinen hallitus on asettanut korkeita tavoitteita koulutukselle. Mikäli ikäluokan korkeakouluttautumisastetta halutaan nostaa, pitää sille lisätä myös kannustimia. Suomen valtti on korkeakoulutetut ihmiset ja heidän osaamisensa, joten tehdään opiskelusta kannattavaa myös itse opiskelijoille.

Miisa Tervala

Hallitusehdokas 2021