Hyvät ammattikorkeakouluopiskelijat, ärade yrkeshögskolestuderande, hyvä liittokokousväki ja sidosryhmät, 

• Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat jaetaan ammattikorkeakouluille työelämän tarpeen ja koulutuksen vetovoimaisuuden mukaan.
• Opiskelijat valitaan tutkinto-ohjelmiin soveltavan, vähäistä ennakkovalmistautumista vaativan pääsykokeen kautta. 
• Nostamatta jääneen opintolainan ei tule olla este toimeentulotuen myöntämiselle. 
• Opiskelijoiden toimeentulo on myös turvattava, mikäli opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta saada opintotukea.
• Suoritettujen tutkintojen määrä ei ole rajattu 
• Opintotuen tulorajoja on nostettava, jotta työskentely opintojen ohella helpottuu.

• Ympärivuotisesti opiskeleville myönnetään 12 kuukauden opintotuki ilman yhden kuukauden opintopistevelvoitetta loman takaamiseksi.
• Palkattoman harjoittelun tulee olla perusteltua ja palkattoman harjoittelun aikana opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada korotettua opintorahaa. 
• Tulevaisuudessa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien kiintiöstä luovutaan. 

Hyviä tavoitteita. Voin allekirjoittaa nämä kaikki. Mutta mitä nämä olivat? Oliko kyseessä kirjauksia SAMOKin poliittisesta tavoiteohjelmasta? Ei, vaan opiskelijakuntien omia kirjauksia näiden poliittisista ohjelmista. Hienoa, opiskelijat voivat olla meistä ylpeitä!

Miksi meillä sitten on näitä poliittisia ohjelmia, tavoitteita ja muita linjapapereita? Mistä nämä tavoitteet ovat tulleet? Kaikkihan lähtee opiskelijoista ja heidän tarpeistaan – siitä, miten luomme opiskelijoille mahdollisimman hyvät lähtökohdat onnistuneelle opintopolulle ja hyvälle elämälle

Hyvä liittokokousväki,

Opiskelijaliikkeen poliittiset linjapaperit, ovat ne sitten opiskelijakuntien, ylioppilaskuntien tai keskusjärjestöjen tavoitepapereita, lähtevät siis opiskelijoiden tarpeista. Tämän valossa onkin aika ilmeistä, mikä on opiskelijaliikkeen tehtävä. Meillä on erinomaisia tavoitteita ja hyviä ajatuksia, mutta tarvitaan myös tekoja. Miten nämä tavoitteet viedään käytäntöön? Miten tavoitteet muuttuvat poliittisiksi teoiksi?

Tavoitteiden muuttaminen käytännöksi vaatii hieman osaamista ja paljon yhteistyötä. Kaikki nykyaikainen vaikuttamistyö perustuu monipuolisiin verkostoihin. Opiskelijakuntien kansallisen tason vaikuttamisverkostoihin kuuluvat ainakin paikallisten kansanedustajien lisäksi muut opiskelijakunnat ja SAMOK omine verkostoineen. Onnistunutta vaikuttamistyötä tehdään koko verkoston voimalla, monella taholla samanaikaisesti. Yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä meissä on voimaa. Yhdessä me teemme tavoitteistamme totta.

No entä se osaaminen? Opiskelijakunnissa on valtavasti osaamista ja niissä tehdään päivittäin paljon työtä, joka voi välistä tuntua vain arkiselta ja osin myös itsestäänselvyydeltä. Todellisuudessa monet opiskelijakuntien perustoimintaan kuuluvat asiat vaativat paljon erilaisia taitoja: vaikuttamis- ja ohjausosaamista, organisointitaitoja sekä kykyä edistää asioita, jotka voivat joskus tuntua liian haastavilta. Missä tämä sitten konkreettisesti näkyy?

Hyvät opiskelija-aktiivit,

Opiskelijakunnissa on panostettu valtavasti palveluiden ja edunvalvonnan kehittämiseen. Opiskelijakuntien on tunnettava opiskelijansa ja tehtävä palvelumuotoilua voidakseen tarjota opiskelijoille juuri heidän tarvitsemaansa palvelua. Se ei tapahdu itsestään. Meillä on esimerkkejä siitä, kuinka oman alueen AMK-opiskelijoita ja näiden tarpeita on kartoitettu hyvinkin tarkasti. Palvelumuotoilu on nyt trendikästä, mutta opiskelijakunnissa sitä on osattu tehdä jo kauan.

Yksi merkittävimpiä ponnistuksia opiskelijakunnissa on tutortoiminnan pyörittäminen. Se on joka lukukausi toteutettava, valtava kokonaisuus. Tutortoiminnan onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta, ohjaus- ja koulutustaitoja sekä osaamista työskennellä erilaisten ihmisten kanssa – ja lisäksi osaamista saada tutorit työskentelemään yhdessä toistensa kanssa. Ammattikorkeakoulutuksen moninaiset toteutusmuodot ovat asettaneet opiskelijakunnille myös paineita kehittää uusia käytäntöjä. Tällaisia onkin opkuissa löydetty esimerkiksi etätutorointiin, monimuoto-opiskelijoiden sekä varttuneempien opiskelijoiden tutorointiin. Tutoroinnissa on myös haluttu huomioida opiskelijoiden moninaisuus, mikä on upeaa – eikä todellakaan itsestäänselvyys opiskelijajärjestöissä tai yhteiskunnassa.

Edellisten lisäksi on nostettava esiin se, että opiskelijakunnat ovat hakeneet ja saaneet valtion tasolta rahoitusta erilaisten hankkeiden toteuttamiseen. Hankerahoitus ei tule tyhjästä tai itsestään. Sen saaminen on osoitus siitä, että opiskelijakunnissa on näkemystä opiskelijaelämän kehittämisestä.

Kun puhumme AMK-opiskelijoista, emme voi ohittaa moninaisuutta. Opiskelijoiden moninaisuus on todella huomioitu opiskelijakunnissa. Siitä kertoo paljon esimerkiksi se, että kansainvälisillä opiskelijoilla on aidot mahdollisuudet osallistua opiskelijakunnan toimintaan. Sitä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Opiskelijakunnat ovat erottuneet tässä edukseen. Kansainvälisten opiskelijoiden integraation kannalta se on suunnattoman arvokasta. Näin he tulevat myös kuulluksi AMK:ssa.

Hyvät opiskelijakuntatoimijat,

Edellisten ohella voisin puhua lukemattomista muista asioista. Käyttäkääkin hetki sen pohtimiseen, miltä oma ammattikorkeakoulusi näyttäisi, jos opiskelijat eivät olisi mukana AMK:n johtoryhmässä, koulutuksen kehittämisryhmässä tai hyvinvointiryhmässä? Entä miltä näyttäisi opiskelijaelämä? Korona-aikana olemme saaneet nähdä, miten tylsää se olisi ilman kaikkea sitä, mitä opiskelijakunnat järjestävät. Enkä puhu vain tapahtumista ja juhlimisesta. Opiskelijakunnilla on merkittävä rooli opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Edunvalvontatyö on monesti opiskelijalle näkymätöntä ennen kuin itse tarvitsee apua. Jokaisessa opiskelijakunnassa onkin varmasti autettu opiskelijaa tilanteessa, jossa arvosanaa ei kuulu kurssin päätyttyä, arviointikriteerit muuttuvat kesken kaiken tai kurssi peruuntuu yllättäen. Mutta onhan edunvalvonta paljon muutakin kuin hädässä auttamista. Se on yhteistyötä AMK:n kanssa. Se on paremman kaupunkiympäristön rakentamista kunnan kanssa. Ja jatkossa se on myös terveemmän opiskeluympäristön edistämistä YTHS:n kanssa.

Hyvät AMK-opiskelijat,

Olen käynyt tässä läpi useita käytännön esimerkkejä, osa ehkä hyvin itsestään selviä. Tässä kohtaa ehkä pohditte, mihin näillä pyrin?

Tahdon paitsi tehdä näkyväksi opiskelijakuntien työtä, myös nostaa esiin kuinka valtava määrä osaamista opiskelijakunnissa on. Ja kun osaamista on, sitä kannattaa käyttää. Haastan teidät kaikki keksimään tapoja, joilla opiskelijakuntanne voisi olla vielä näkyvämpi ja rohkeampi vaikuttaja. Miksi ette kirjoittaisi mielipidekirjoituksia paikallisiin medioihin, tapaisi oman alueenne kansanedustajia ja kuntapoliitikkoja tai muita sidosryhmiä?

AMK-opiskelijaliike toimii parhaiten silloin, kuin opiskelijakuntien ja SAMOKin vuorovaikutus toimii. Opiskelijakunnat tuntevat oman alueensa opiskelijat ja tietävät näiden tarpeet. Opiskelijakunnissa tavataan niin oman AMK:n johtoa ja henkilökuntaa kuin kunnan toimijoitakin. Näistä tapaamisista nousseet kysymykset ja opiskelijoiden huolet ratkotaan paitsi paikallisesti, myös viemällä ne SAMOKin suuntaan. Tänä vuonna yksi näkyvimmistä yhteisistä ponnistuksista on ollut valmistautuminen YTHS-laajennukseen. Se on ollut välillä haastavaa, mutta osoitti opiskelijakuntien edunvalvontatyön toimivuuden. SAMOK puolestaan vei huolet valtakunnalliselle tasolle – ja saimme monesti paljon kiitosta. Miksikö? Koska opiskelijoiden huolet kertoivat YTHS:lle, kuten myös SAMOKille, miten olisi hyvä toimia.

Rakkaat opiskelija-aktiivit,

Aina välillä on hyvä pysähtyä miettimään, miksi me olemme täällä. Miksi olemme mukana tässä liikkeessä, miksi lähdimme aktiiveiksi opiskelijaliikkeeseen? On hyvä pysähtyä miettimään miksi opiskelijakunta ja SAMOK on olemassa. Yksinkertainen vastaus opiskelijakuntien olemassaoloon voisi tietysti olla vain: koska laki käskee. Mutta se ei toki riitä meille. Meidän olemassaoloa ei määrää eduskunta, meidän motivaationa ei ole ministeriö eikä meidän suuntaa kerro ammattikorkeakoulut. Meidän toiminta alkaa ja päättyy amk-opiskelijoista. Meistä kaikista täällä, mutta ennen kaikkea niistä kaikista tuolla, jotka rämpivät opinnoissaan eteenpäin ja kaipaavat apua polullaan.

Eli siis miksi me ollaan täällä? Minulle tärkein syy on olla osa muutosta. Oon mukana koska näen että jos vaadin asioiden parantumista  niin voin ihan hyvin tehdä sitä itse. 

Muutos. Asioiden parantuminen. Toive paremmasta maailmasta. Unelma. Tavoite. 

“Opiskelijat valitaan tutkinto-ohjelmiin soveltavan, vähäistä ennakkovalmistautumista vaativan pääsykokeen kautta.”

Tämä tavoite kertoo paremmasta maailmasta jossa ammattikorkeakouluun hakeutuminen ei tarkoita kuukausien pänttäämistä toisen asteen opintojen ja amkin välissä.

“Ympärivuotisesti opiskeleville myönnetään 12 kuukauden opintotuki ilman yhden kuukauden opintopistevelvoitetta loman takaamiseksi.” 

Tämä tavoite kertoo paremmasta maailmasta jossa opiskelijan ei tarvitse stressata niin paljon toimeentulosta. Tämä tavoite kertoo paremmasta maailmasta jossa opiskelijakin saa levätä.

“Palkattoman harjoittelun tulee olla perusteltua ja palkattoman harjoittelun aikana opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada korotettua opintorahaa.”

Tämä tavoite kertoo paremmasta maailmasta jossa opiskelijan tekemää työtä arvostetaan.

Tätä varten me ollaan täällä. Näiden tavoitteiden takia. Sen takia että me nähdään että on mahdollista rakentaa parempaa maailmaa, parempaa koulutusta, parempaa elämää opiskelijoille. 

Mutta pelkät tavoitteet ei riitä. Toive paremmasta on alku. Yhdessä ylös kirjoitettu tavoite on seuraava askel. Yhteen kokoontuminen ja keinoista keskusteleminen vie eteenpäin. Mutta tärkeintä on toiminta. Toiminta mihin meillä on osaamista yllin kyllin. Ja tahtoa tehdä yhdessä. 

Hyvät vaikuttajat,

Muutoksen aikaansaaminen vaatii vaikuttamis- ja ohjausosaamista, organisointitaitoja sekä kykyä edistää asioita, jotka voivat joskus tuntua liian haastavilta. Juuri niitä taitoja joita opiskelijakuntien perustoiminnassa tarvitaan ja joita opiskelijakunnan toiminnassa opitaan.

Vaikuttamistyötä tehdään muuttuvissa olosuhteissa. Maassa vaihtuvat hallitukset ja hallitusohjelmat, talouden nousu ja laskusuhdanteet tulevat ja menevät. Viimeisimpänä olemme saaneet todistaa pandemiaa ja sen vaikutuksia. Olivat olosuhteet sitten vaikeat tai helpot, vaikuttamistyö jatkuu. Sen on jatkuttava! Opiskelijat tarvitsevat äänitorvensa myös vaikeissa olosuhteissa. Erityisesti juuri silloin! On tärkeää olla aktiivinen. Aktiivisuutta vaaditaan paitsi liitolta, niin myös opiskelijakunnilta, meiltä kaikilta. On oltava rohkeutta ottaa kantaa, viedä opiskelijoiden viestiä eteenpäin. Se on meidän kaikkien tehtävä, velvollisuutemme opiskelijoita kohtaan. Siihen ei SAMOK yksin pysty, vaan liitto, opiskelijaliike, me kaikki yhdessä!

Hyvät ystävät!

Miltä oma ammattikorkeakoulusi näyttäisi, jos opiskelijat eivät olisi mukana kehittämässä AMK:n toimintaa? Miltä kotikuntasi näyttäisi, jos opiskelijat eivät olisi vaikuttamassa päätöksiin. Miltä yhteiskunta näyttäisi jos päättäjät eivät kuulisi opiskelijoiden ääntä?

Se ei näyttäisi tältä. Eikä se näyttäisi huomenna paremmalta, ei opiskelijaystävällisemmältä.

Tänään me olemme täällä viemässä SAMOKin toimintaa eteenpäin. Tänään vaikutamme siihen, millaisin muutoksin SAMOK kulkee seuraavaan vuoteen. 

Huomenna me viemme ammattikorkeakoulutuksen ja yhteiskunnan toimintaa eteenpäin. Huomenna me vaikutamme siihen millaisin muutoksin ammattikorkeakoulutus kulkee kohti seuraavaa 25 vuotta. Huomenna me vaikutamme siihen millaisin muutoksin yhteiskunta kulkee seuraavaan vuosikymmeneen.

Miksi me ollaan täällä? Minulle tärkein syy on olla osa muutosta. Ollaankin kaikki yhdessä osa muutosta. Tänään täällä. Huomenna koko yhteiskunnassa.

****************

Näiden sanojen siivittämänä avaan Suomen opiskelijakuntien liiton 25. varsinaisen liittokokouksen. Tervetuloa liittokokoukseen!

* Verkkosivuilla on nähtävillä avauspuheen kirjoitettu versio. Esitystilanteessa muutokset puheessa ovat mahdollisia.