Miltä Suomen kestävän kasvun ohjelma näyttää AMK-opiskelijalle?

 Kategoria SAMOK viestii, Uutiset

Valtiovarainministeriö esitteli maanantaina 15.3. alustavan suunnitelman Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, joka sisältää Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman koronapandemiasta toipumiseksi. Kansallisen elpymissuunnitelman laatiminen on ehto sille, että EU:n jäsenvaltio voi saada rahoitusta EU:n 750 miljardin elpymisvälineestä (Next Generation EU),  josta EU-maiden johtajat sopivat heinäkuussa 2020. Suomen osuus paketista riippuu lähivuosien talouden kehityksestä, mutta tämän hetken arvioiden mukaan se olisi enintään 2,7 miljardia euroa. Suomi luovuttaa lopullisen elpymissuunnitelmansa komissiolle huhtikuun 2021 loppuun mennessä. 

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa luvataan rahoitusta jatkuvaan oppimiseen, korkeakoulujen aloituspaikkoihin, TKI-toimintaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen.  “Nämä ovat kaikki kohteita, joihin rahoitusta onkin tarpeen suunnata, sillä osaamiseen, innovaatioihin ja hyvinvointiin panostaminen tukevat Suomen elpymistä pitkäjänteisesti. Erityisen hienoa on, että myös aliedustettujen ryhmien osaamisen edistäminen on huomioitu ohjelmassa”, pohtii SAMOKin puheenjohtaja Oona Löytänen

Jatkuvan oppimisen osalta luvassa on rahoitusta kahteen eri uudistukseen: 44 miljoonaa euroa jatkuvan oppimisen uudistukseen ja 46 miljoonaa euroa jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelmaan. Jälkimmäinen koostuu koko koulutusjärjestelmän kattavasta ja hallinnonrajat ylittävästä jatkuvan oppimisen digitaalisesta palvelukokonaisuudesta sekä korkeakoulutuksen digitalisaation ja joustavan oppimisen kokonaisuudesta. SAMOKin näkemyksen mukaan elpymisvälineen varoja tulee tässä osakokonaisuudessa käyttää erityisesti uuden digitaalisen jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Toisaalta jatkuvan oppimisen uudistuksen tueksi perustettavan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen resursointi ja ylipäätään jatkuvan oppimisen rahoitus herättävät huolta pidemmällä tähtäimellä. “Olisi ollut myös syytä pohtia, onko perustettavan organisaation hallinnollinen pohja riittävän laaja, sillä jatkuvan oppimisen haasteet ulottuvat myös nyt kaavailtujen OKM:n ja TEM:n hallinnonalojen ulkopuolelle”, toteaa SAMOKin työelämäpolitiikan asiantuntija Antti Hallia

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen olisi elpymis- ja palautumistukivälineestä luvassa 15 miljoonaa euroa. Suomessa asetettiin jo viime hallituskaudella tavoitteeksi, että puolet nuorten ikäluokasta ovat korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kasvun ohjelman avulla on tarkoitus edistää tätä tavoitetta lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluihin. Aloituspaikkojen avulla yhä useammalla nuorella on mahdollisuus päästä korkeakouluopintojen pariin. Osaamistason nostaminen tukee työmarkkinoiden muutosta, kun tulevaisuudessa yhä useampi työ edellyttää korkeaa osaamista. SAMOKin näkemyksen mukaan aloituspaikkojen lisääminen on hyvä kohde, mutta koulutusta ja sen laajentamista tulisi rahoittaa myös pysyvämmin kuin kahden vuoden ajan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisen osalta ohjelma sisältää yhden uudistuksen ja neljä investointia, joilla tavoitellaan esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitotakuun edistämistä sisältäen mielenterveyspalvelut. Lisäksi puretaan koronakriisin aikana terveydenhuoltoon syntynyttä palveluvajetta ja hoitovelkaa. Tämän kokonaisuuden arvioidut kustannukset ovat 400 miljoonaa euroa, joka katettaisiin kokonaisuudessaan elpymis- ja palautumisvälineestä. Hoitotakuun toteutukseen sekä hoitojonojen purkamiseen osoitetaan 230 miljoonaa euroa, ja monialaisten palveluiden edistämiseen sekä ennaltaehkäisyyn 30 miljoonaa euroa. Näiden toteutusta varten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjille, eli sote-uudistuksen myötä tuleville hyvinvointialueille, suunnataan valtionavustushaku alueellisten hankkeiden toteutusta varten.

Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tuetaan nuorten työllisyys- ja tukipalveluja vahvistamalla ohjaamotoimintaa, mikä on myös Marinin hallitusohjelman tavoite. Ohjelmassa halutaan erityisesti tavoitella sitä, että kunnat saadaan vahvistamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuspalveluiden asemaa Ohjaamojen palveluissa. Ohjaamojen toiminta on ollut nuorten palveluille tärkeää, ja Ohjaamon asiakkaille teetettyjen kyselyiden perusteella tällaisille matalan kynnyksen monialaisille palvelupaikoille on kysyntää. SAMOK näkeekin, että ohjaamotoiminnan vahvistaminen on hyvä tapa tukea heikoimmassa asemassa olevia nuoria.

Ohjelmaan sisältyy myös investointikokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää julkisten alojen työkykyjohtamista ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamista. Tavoitteena on saada kokonaiskuva julkisen sektorin työkykyriskeistä ja voimavaroista ja suunnitella näiden pohjalta työkykyä tukevia toimenpiteitä. Näissä toimenpiteissä huomioidaan sekä henkisen että fyysisen työkyvyn tukeminen. Varsinkin sote-alojen kohdalla työkyvyn tukeminen nähdään tärkeänä, sillä näiden alojen työntekijät ovat olleet erityisen kuormittuneita koronatilanteessa. Lisäksi ohjelma tunnistaa myös muut sote-alojen haasteet ja kuormitustekijät, jotka ovat asettaneet henkilöstön hyvinvoinnille haasteita jo ennen koronaa.

Lue alustava Suomen kestävän kasvun ohjelma kokonaisuudessaan täältä.

 

Lisätietoja

Roosa Veijola
Eurooppapolitiikan asiantuntija
roosa.veijola@samok.fi
p. +358 50 389 1012

Oona Löytänen
Puheenjohtaja
oona.loytanen@samok.fi
p. +358 50 389 1000

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä