Kaikki eduskuntapuolueet vastasivat kyselyyn opiskelijoiden vaalikampanja teemoista: Valtaosa korottaisi nykyistä opintotukea

 In SAMOK viestii, Tiedotteet

Opiskelijaliike keräsi maaliskuussa rekisteröityjen puolueiden näkemyksiä korkeakoulutukseen, opiskelijoihin sekä korkeakouluopiskelijoiden vaalikampanjaan liittyviin teemoihin. Kyselyyn vastasi 14 puoluetta, joiden joukossa olivat kaikki eduskuntapuolueet.

Kyselyyn vastasivat Kansallinen Kokoomus r.p., Vasemmistoliitto r.p., Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Kristillisdemokraatit (KD), Vihreä liitto r.p., Sininen tulevaisuus r.p., Perussuomalaiset r.p., Suomen Keskusta r.p. ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p.

Pienpuolueista vastasivat Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Kansa Ensin r.p., Eläinoikeuspuolue r.p.m, Itsenäisyyspuolue r.p. ja Feministinen puolue r.p.

Kysymykset esitettiin väittäminä ja vastaukset pyydettiin kyllä-/ei-muodossa. Lisäksi muu-kohtaan oli mahdollista esittää puolueen oman tavoite. Puolueilta kysyttiin seuraavista teemoista:

 

Koulutuspolitiikka:

– Korkeakoulutuksen rahoitus tulee sitoa indeksiin.

– Korkeakoulujen perusrahoitusta tulee lisätä.

– Tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla opiskelijoille maksutonta.

 

Opiskelijan toimeentulo ja mielenterveys:

– Opintorahaan tulee tehdä tasokorotus.

-> Jos vastasit edelliseen kyllä, kuinka suuri tasokorotuksen pitäisi olla?

– Opiskelijat tulee ottaa mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen.

– Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveysongelmien ratkaisemiseksi tulee ensi hallituskaudella käynnistää kärkihanke.

 

Ilmasto:

– Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna…

 

Puoluekyselyn tulokset: Enemmistö palauttaisi korkeakouluindeksit

SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit olivat puolueista valmiimpia panostamaan koulutukseen. Niistä jokainen haluaisi lisätä korkeakoulujen perusrahoitusta, palauttaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit sekä tehdä tasokorotuksen opintorahaan. Keskusta olisi valmis indeksien palautukseen sekä korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattamiseen, mutta opintotuen osalta puolue olisi valmis nostamaan ainostaan huoltajakorotusta.

Kokoomus, Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus olivat koulutuskysymysten suhteen varovaisempia. Kokoomus palauttaisi indeksit vain, jos työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja perusrahoituksen sijaan puolue parantaisi korkeakoulujen tilannetta mieluummin pääomittamalla. Opintotukeen Kokoomus ei lupaa parannuksia lainkaan. Siniset ja Perussuomalaiset kertovat olevansa valmiita koulutuspanostuksiin vain, mikäli taloustilanne sen sallii.

 

Koulutuspolitiikka 

Kyselyyn vastanneiden eduskuntapuolueiden enemmistö on valmis sekä palauttamaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit että lisäämään korkeakoulujen perusrahoitusta.

Eduskuntapuolueista RKP, Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto korottaisivat korkeakoulujen rahoitusta vuoden 2015 tasolle. Muun tasoisia korotuksia tavoittelevat SDP ja KD. SDP huomioi kokonaisuudessa myös muun koulutus- ja tutkimussektorin tarpeet.

Kokoomus ei lupaa tasokorotuksia perusrahoitukseen mutta puhuu mm. pääomittamisen puolesta. Sen sijaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen Kokoomus tavoittelee 300 miljoonan lisäpanostuksia. Myös Perussuomalaiset puhuvat pääomittamisen puolesta ja nostavat muualta hankittavan rahoituksen esille.

Vasemmistoliitto tavoittelee perusrahoituksen korotusten lisäksi tutkimuksen julkisen rahoituksen nostoa 1 %:iin BKT:sta. Vihreät tavoittelevat 260 milj. perusrahoitukseen ja Keskusta 300 milj. tutkimukseen ja perusrahoitukseen.

SDP tuo ilmi vastauksessaan, että panostuksia tavoitellaan, mutta selkeää summaa ei vastauksissa esitetä. Myös Siniset tavoittelevat korotuksia, mutta eivät halua luvata tiettyä lukua.

Perussuomalaiset myöntäisi suoran budjettirahoituksen lisäksi myös pääomitusta ainakin osalle korkeakouluista.

Useampi puolue puhuu perusrahoituksen vahvistamisesta suhteessa hankerahoitukseen.

Yksikään puolue ei halua suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja. Vihreät, Vasemmistoliitto sekä RKP haluaisivat lisäksi poistaa lukukausimaksut myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Loput eduskuntapuolueista kannattavat suomalaisille ja EU- ja ETA-maiden kansalaisille maksutonta koulutusta.

SDP ilmaisee maksuttomuuden periaatteena tavoitteeseen nostaa nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamisaste 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset asettaisi EU- ja ETA-maiden ulkopuoluelta tulevien lukukausimaksut vastaamaan koulutuksen todellisia kustannuksia.

 

Opiskelijan toimeentulo: Valtaosa korottaisi nykyistä opintotukea

Valtaosa eduskuntapuolueista korottaisi nykyistä opintotukea. Eduskuntapuolueista Vasemmistoliitto, Vihreät, SDP, RKP ja KD kannattaa opintorahan tasokorotusta. Perussuomalaiset, Keskusta, Kokoomus ja Siniset eivät korottaisi opintorahaa.

Opintorahan taso puolueiden korotusten mukaan:

– Vasemmistoliitto 351 euroa

– SDP 336 euroa

– RKP 336 euroa

– Vihreät 333 euroa

– KD 288 euroa

Lähes kaikki eduskuntapuolueet olivat sitä mieltä, että opiskelijat tulee huomioida sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Erimielisyyttä oli siitä, missä vaiheessa opiskelijat tulisi tuoda mukaan sosiaaliturvan uudistukseen. Esimerkiksi RKP vastasi, että sosiaaliturvan kokonaisuudistus pitäisi tehdä vaiheittain ja että ”RKP:n mallissa opiskelijat eivät vielä ole mukana uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa”.

 

Eduskuntapuolueilta laaja kannatus ensi hallituskaudella käynnistettävälle kärkihankkeelle nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden ongelmien ratkaisemiseksi

Kaikki kyselyyn vastanneet eduskuntapuolueet pitivät nuorten ja opiskelijoiden lisääntyneitä mielenterveysongelmia haasteena, johon tulee tarttua seuraavan vaalikauden aikana. Myös ajatus erillisestä kärkihankkeesta nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmien ratkaisemiseksi keräsi huomattavan laajaa kannatusta eduskuntapuolueiden keskuudessa.

Kyselyyn vastanneista puolueista kaikki paitsi Vasemmistoliitto olivat valmiita käynnistämään hankkeen seuraavalla hallituskaudella. Vasemmistoliitto ei halunnut linjata erillisistä kärkihankkeista ennen kuin hallitusohjelman rakenne on selvillä. Vastauksessaan Vasemmistoliitto toi esille mm. halun panostaa matalan kynnyksen palveluihin mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi.

 

Ilmasto

Puolueiden aikatavoitteet hiilineutraalista Suomesta vaihtelivat vuodesta 2030 vuoteen 2040. Vasemmistoliitto ja Vihreät puolsivat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. RKP, Siniset ja SDP tahtovat hiilineutraalin Suomen viisi vuotta myöhemmin, 2035. KS ja Keskusta antoivat tavoitteeksi vuoden 2040. Kokoomus vastasi, että hiilineutraalius on toteutettava 2030-luvulla.

Vasemmistoliitto kommentoi, että Suomen tulee olla ”Hiilineutraali 2030 mennessä ja hiilinegatiivinen siitä muutaman vuoden sisään.”

 

Pienpuolueista suurin osa korkeakoulujen perusrahoituksen, korkeakouluindeksien palautuksen ja opintotuen korottamisen kannalla

Eduskunnan ulkopuolisista puolueista kyselyyn vastasivat Suomen kansa ensin, Eläinoikeuspuolue, Suomen kommunistinen puolue, Itsenäisyyspuolue sekä Feministinen puolue. Näistä kaikki paitsi Suomen kansa ensin olivat valmiita lisäämään korkeakoulujen perusrahoitusta, palauttamaan korkeakouluindeksit sekä korottamaan opintotukea.

Myös pienpuolueissa suurin osa kannattaa perusrahoituksen tason palautusta 2015 vuoden tasolle. Kommunistinen puolue kuitenkin vaatii 2015 vuotta korkeampaa tasoa, jossa huomioidaan sen jälkeen tapahtunut kulujen kasvu. Suomen Kansa Ensin vastustaa tasokorotuksia. Siniset panostaisivat koulutukseen pitkällä aikavälillä, talouden suhdanteista riippuen.

Start typing and press Enter to search