Opiskeluterveydenhuollon valtakunnallinen kehittäminen

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on yleisesti heikolla pohjalla ja alueellisesti eriarvoista. STM:n Opiskeluterveydenhuollon selvityksen (STM raportteja ja muistioita 2012:18) mukaan opiskeluterveydenhuollon palveluita järjestetään usein pirstaleisesti ja alueellisesti eriarvoisesti. Palvelut ovat usein puutteellisia eivätkä vastaa opiskelijoiden tarpeita. Näin ollen hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa ei toteudu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön suositukset ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnatuista henkilöstöresursseista eivät tällä hetkellä täyty. Henkilöstöresurssien puute näkyy esimerkiksi siten, että yksi lääkäri hoitaa keskimäärin 13 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa, kun sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan 3 000 opiskelijaa on kohtuullinen määrä.

SAMOK katsoo, että opiskeluterveydenhuollon tulee olla laadukasta ja kaikille opiskelijoille saavutettavissa olevaa. Opiskeluterveydenhuollon toimintojen tulisi muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan eri-ikäiset opiskelijat sekä koulutusasteisiin liittyvät erityispiirteet. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa tulee korostua terveysongelmien ennaltaehkäisy.

Opiskeluterveydenhuollon tulee tukea ja ylläpitää opiskelukykyä ja saattaa opiskelijat hyväkuntoisena työelämään. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee raportissaan (STM 2014:10), että opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidosta on järjestettävä ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli hoitoa ei voida järjestää opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä, koordinaatiovastuu pysyisi opiskeluterveydenhuollolla.

SAMOK katsoo, että sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa opiskelijat otetaan huomioon omana asiakasryhmänään, jonka palveluiden erityispiirteet ja opiskelukyvyn vahvistamiseen liittyvät toimenpidetarpeet otetaan huomioon. Tavoitteena on päästä eroon paikkakuntakohtaisista eroista ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvistä epäkohdista kohti kokonaisvaltaisempaa ja koordinoidumpaa opiskeluterveydenhuoltoa. Sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä on myös pidettävä huoli siitä, että opiskeluterveydenhuollon toimeenpanoa varten valtioneuvoston asetuksella 338/2011 sovitut kunnille menevät korotetut valtionosuudet päätyvät opiskelijoiden terveydenhuoltoon.

YTHS:n laajennus ja aseman turvaaminen

SAMOK pitää tärkeänä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto laajennetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n piiriin ja että yliopisto-opiskelijoiden toimiva terveydenhuoltojärjestelmä säilytetään. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu on tuottanut sellaisia tuloksia, joiden mukaan YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille on perusteltua. YTHS on laadukas toimija varmistamaan, että kaikki korkeakouluopiskelijat saavat mahdollisimman yhdenvertaiset ja laadukkaat opiskeluterveydenhuoltopalvelut. YTHS toteuttaa julkista tehtävää, ei tavoittele toiminnallaan voittoa, noudattaa hoitotakuuta, tarjoaa palvelut samantasoisina ympäri Suomen, minkä lisäksi käyttäjät pääsevät vaikuttamaan sen toimintaan lain edellyttämällä tavalla. Siksi YTHS:n aseman vakiinnuttaminen on perusteltua.

Sote-järjestämislain perusteluissa opiskeluterveydenhuollosta todetaan näin:

“Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä koskeviin säännöksiin ei tässä yhteydessä ehdoteta tehtäväksi muutoksia.”

Tämä kirjaus jättää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon tulevaisuuden melkoisen epävarmaksi eikä vahvista opiskeluterveydenhuollon roolia ja merkitystä opiskelijoiden ensisijaisena terveydenhuoltopalveluna.

Terveydenhuoltolain 17§:ssä annetaan kunnalle mahdollisuus siirtää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu toiselle, Valviran hyväksymälle taholle. Kunnat ovat siirtäneet yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuun YTHS:lle. YTHS:n toiminta on jatkossakin turvattava ja samalla mahdollistettava YTHS:n laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tunnustamalla YTHS:n ja opiskeluterveydenhuollon erityisasema sote-alue voi organisoida tuottamisvastuun opiskeluterveydenhuollon palvelusta kokonaisuutena ja korkeakouluopiskelijoiden osalta YTHS:n kautta ilman kilpailutusta. Mikäli YTHS olisi vain yksi tuottaja muiden joukossa ja joutuisi mahdollisesti kilpailemaan asemastaan, asettaa tämä sen erityisaseman Kela-avustuksissa kyseenalaisiksi, koska Kela ei voisi korvata kaikkien terveydenhuollon toimijoiden opiskeluterveydenhoitokuluja. Tällä olisi heikentävä vaikutus koko opiskeluterveydenhuollon saatavuuteen ja laadukkuuteen.

Lisätietoja:
Jussi-Pekka Rode, asiantuntija, 050 389 1015, [email protected]