Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:
YTHS-laajennus AMK-opiskelijoille
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry on pääosin pettynyt opiskelijoiden terveydenhoidon osalta valtion talousarvioon vuodelle 2015. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden heikkoa ja huonosti organisoitua terveydenhuoltoa olisi voitu kehittää, ja myös yhdenvertaistaa yliopisto-opiskelijoiden kanssa, laajentamalla Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n opiskeluterveydenhuollon palvelut ammattikorkeakouluopiskelijoille. Valtiolta saatavan lisärahoituksen tarve olisi ollut vuodelle 2015 noin 16 miljoonaa euroa, minkä jälkeen se olisi asettunut vuositasolla 15 miljoonaan euroon. Laajennus olisi sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan ollut mahdollista tehdä kustannusneutraalisti (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:49), sillä kuntien tehtäviä olisi samalla vähennetty. SAMOK katsoo, että hallituksen pyrkimyksiin vähentää kuntien tehtäviä, olisi hyvin sopinut YTHS:n laajentaminen.
YTHS järjesti myös vasta vähän aikaa sitten päättyneen kokeilun aikana opiskeluterveydenhuollon Seinäjoen ja Lappeenrannan ammattikorkeakouluopiskelijoille. YTHS-mallin kokeilu oli ollut käynnissä 2011 syksystä alkaen Saimaan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. YTHS-mallin kokeilun ohjausryhmän väliraportissa (STM 2013:24) todetaan YTHS-mallin soveltuvan hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi.
Väliraportin mukaan opiskelijat ovat olleet YTHS:n palveluihin erittäin tyytyväisiä, ja YTHS on pystynyt vastaamaan hyvin heidän palvelun tarpeeseensa. YTHS:n kokeilun loppuraportti valmistunee ennen tulevia eduskuntavaaleja. SAMOK katsoo, että raportista tulee ottaa tavoitteita seuraavaan hallitusohjelmaan.
SAMOK katsoo, että YTHS:n laajennus on edelleen mahdollinen, vaikka perustuslakivaliokunta katsoikin opiskelijakuntien automaatiojäsenyyteen perustuvan YTHS:n laajennuksen olevan sopusoinnuton perustuslain kanssa (PeVL 24/2014 vp). Sivistysvaliokunta lausumaehdotuksella edellyttää tuoreessa mietinnössään AMK-laista (SiVM 10/2014 vp), että hallitus laatii viivytyksettä ehdotuksen, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaa pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi.
SAMOK toivoo, että valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto omassa lausunnossaan huomioi yllä mainitun sivistysvaliokunnan lausuman. SAMOK vaatii, että sivistysvaliokunnan tahtoa kuunnellaan pikimmiten, ja vastuunalaiset ministeriöt aloittavat työn opiskelijoiden omavastuuosuuden keräämisen mahdollistamiseksi. YTHS-malliin kuuluu olennaisena osana kaikkien opiskelijoiden osallistuminen YTHS:n rahoitukseen pienellä omavastuuosuudella. Näin voidaan varmistaa, että opiskeluterveydenhuoltopalveluiden kustannukset pysyvät alhaisina ja kaikki opiskelijat voivat tasapuolisesti päästä opiskeluterveydenhuollon palvelujen ääreen.
Kuntatalouden vaikutukset opiskeluterveydenhuoltoon
SAMOK katsoo, että YTHS:n laajentaminen olisi ollut myös vastaus kuntien heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. SAMOK onkin huolissaan kuntien peruspalveluiden 188 miljoonan euron valtionosuuden leikkauksesta (7.3 Kuntien valtionavut) vuoden 2014 tasoon. Kunnat ovat saaneet korotettua valtionosuutta valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanon tukemiseksi vuodesta 2010 lähtien muun muassa opiskeluterveydenhuoltoa varten. Korotetun valtionosuuksien määrä on noin 3,4 euroa asukasta kohti vuodessa. Valtionosuuksien leikkaaminen on näin ollen suoraa korotuksen leikkausta ja näin ollen opiskeluterveydenhuollon kurjistamista.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia on korotettu, jotta kunnat voivat rekrytoida riittävästi henkilöstöä asetuksen mukaisten toimien toteuttamiseen. Korotusten ongelmana on kuitenkin myös ollut, että kunnat päättävät itse siitä, mihin laskennalliset valtionosuudet käytetään. Sosiaali- ja terveysministeriön 2012 teettämän selvityksen mukaan kunnissa oli hyödynnetty valtionosuuksien korotusta vain osittain. (Opiskeluterveydenhuollon selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:18)
SAMOK on huolissaan myös kaavaillusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksesta 40 miljoonan euron edestä (7.5 Maksutulot). Hyvinvointi ja terveys jakaantuvat epätasaisesti. Niin kauan kuin ammattikorkeakouluopiskelijat eivät ole YTHS:n piirissä, eivätkä kollektiivisesti osallistu vakuutusluontoiseen maksuun, kasaantuvat asiakasmaksut terveyspalveluita eniten käyttäville opiskelijoille. Toisin sanoen enemmän oireilevat maksavat terveyspalveluistaan yhä enemmän, mikä kärjistää yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
SAMOK muistuttaa, että lähtökohtaisesti AMK-opiskelijoilla on muita huonompi terveydenhuolto. Henkilöstömitoitukset toteutuvat opiskeluterveydenhuollossa suosituksiin nähden huonosti. Yhdellä kokopäiväisellä lääkärillä on keskimäärin 13 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa hoidettavanaan (STM raportteja ja muistioita 2012 : 18). STM:n suositusten mukaan lääkäreitä tulisi olla yksi 3000:a ammattikorkeakouluopiskelijaa kohden (Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12).
Opiskeluterveydenhuollon selvityksen perusteella myös mielenterveysasiakkaiden hoidossa ilmeni ongelmia. Opiskeluterveydenhuoltoa ei suurimmassa osassa kuntia myöskään järjestetä yhtenä kokonaisuutena lain hengen mukaisesti. Opiskelijoiden kokonaisvaltaisen terveydenhuollon järjestämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että opiskeluterveydenhuolto järjestetään yhtenäisenä kokonaisuutena. On tärkeää, että opiskeluterveydenhuollon henkilöstö on perehtynyt juuri opiskelijoille tyypillisiin terveysongelmiin ja opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin. Myös opiskeluterveydenhuollon käyntien puutteellinen tilastointi on suuri ongelma. Opiskeluterveydenhuoltoa ei voida järjestelmällisesti seurata, resursoida, kehittää tai valvoa, jos kustannus- ja seurantatietoja ei ole saatavilla.
Opiskeluterveydenhuollon valtakunnallinen kehittäminen
Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee raportissaan (STM 2014:10), että opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidosta on järjestettävä ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa. Mikäli hoitoa ei voida järjestää opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä, koordinaatiovastuu pysyisi opiskeluterveydenhuollolla. SAMOK katsoo, että tämä suositus vaatii tuekseen sitä, että opiskelijoita tarkastellaan omana teemaryhmänään sote-uudistuksessa.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on yleisesti heikolla pohjalla ja alueellisesti eriarvoista. SAMOK katsoo, että opiskeluterveydenhuollon tulee olla laadukasta ja kaikille opiskelijoille saavutettavissa olevaa. Opiskeluterveydenhuollon toimintojen tulisi muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan eri ikäiset opiskelijat sekä koulutusasteisiin liittyvät erityispiirteet. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa tulee korostua terveysongelmien ennaltaehkäisy. Opiskeluterveydenhuollon tulee tukea ja ylläpitää opiskelukykyä ja saattaa opiskelijat hyväkuntoisena työelämään.
Opiskeluterveydenhuoltoa voidaan vahvistaa siten, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on järjestetty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n toimesta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu on tuottanut sellaisia tuloksia, joiden mukaan YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille on perusteltua. YTHS on laadukas toimija varmistamaan, että kaikki korkeakouluopiskelijat saavat mahdollisimman yhdenvertaiset ja laadukkaat opiskeluterveydenhuoltopalvelut.
Sote-uudistukseen liittyy olennaisena osana palvelukokonaisuuksien arviointi sote-järjestämistavan tueksi. SAMOK pitää tärkeänä, että opiskelijoilla on oma palvelukokonaisuutensa tukemassa sote-järjestämistapaa. Tavoitteena on päästä eroon paikkakuntakohtaisista eroista ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvistä epäkohdista kohti kokonaisvaltaisempaa ja koordinoidumpaa opiskeluterveydenhuoltoa. Palvelut ovat usein puutteellisia eivätkä vastaa opiskelijoiden tarpeita. Näin ollen hoitotakuu opiskeluterveydenhuollossa ei toteudu kaikissa kunnissa, joissa on ammattikorkeakoulun toimipiste.
SAMOK toivoo, että jatkossa on mahdollistettava opiskeluterveydenhuollon suositusten parempi toteutuminen ja edellytettävä, että uudet sote-alueet ottavat opiskeluterveydenhuollon kehittämisen vakavasti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti (STM 2014:10).
Hepatiitti B -rokotteet
SAMOK on tyytyväinen momentista 33.70, jossa opiskelijoiden hepatiitti B -rokotuksiin on varattu ylimääräinen 900 000 euron määräraha. EU-direktiivin 2010/32/EU ja sen myötä Suomen lakiin tehdyn valtioneuvoston asetuksen 317/2013 mukaan työharjoittelupaikan tulee tarjota hepatiitti B -rokote, mikäli
työharjoitteluun sisältyy verikontaktin ja tartunnan vaara. Ongelmana työharjoittelijoiden kannalta on ollut heidän rokottamisensa rajaaminen työterveydenhuollon palveluiden ulkopuolelle kansallisessa työterveyshuollon lainsäädännössä. Näin ollen Suomi ei aiemmin noudattanut EU-direktiiviä ja on asettanut opiskelijat eriarvoiseen asemaan, sillä yliopistoissa esimerkiksi lääketieteen lisensiaatin opiskelijoille paikallinen tiedekunta on maksanut rokotteet.
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden hepatiitti B -rokotteiden siirtäminen kansallisen rokotusohjelman piiriin on edullinen ja kaikille kätevin ratkaisu varmistaa opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu rokotteiden suhteen. Näin ollen 50 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijaa saa tarvittavan suojarokotteen.