LAUSUNTO KOMISSION TIEDONANTOON YHTEINEN ERASMUS -RAHOITUSOHJELMASTA (ERASMUS FOR ALL KOM(2011) 787 LOPULLINEN)
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta kommentoida Euroopan komission tiedonantoa EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmasta Yhteinen Erasmus (Erasmus for All) ja lausuu seuraavaa:
Yleistä
SAMOK näkee komission tiedonannon varsin positiivissa valossa. Huomattava lisärahoitus on erittäin tervetullut panostus kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen. Erityisesti tavoitteet byrokratian yksinkertaistamisesta sekä ohjelman tiiviistä nivomisesta mm. EU2020-strategiaan ja sen lippulaiva-aloitteisiin (mm. Nuoret liikkeellä) ovat varsin tervetulleita.
SAMOK haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota nykyisin Youth in Action -ohjelman alaisuudessa hallinnoitujen, non-formaalia oppimista tukevien aloitteiden säilyttämiseen. SAMOK pitää tärkeänä, että uudessa rahoitusohjelmassa pidetään huolta myös non-formaalin oppimisen tukemisesta sekä matalan kynnyksen kansainvälistymisaloitteiden tarjoamisesta myös formaalin koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. SAMOK katsoo, että ehdotettu integroituun ohjelmaan sisältyvä itsenäinen nuorisoluku on hyvä kompromissiratkaisu.
Maisteriopintojen liikkuvuuslainan takausjärjestelmä
SAMOK katsoo, että opiskelijaliikkuvuutta ei voida ensisijaisesti edistää lainarahalla. Suomalaiset opiskelijat eivät koe lainaa validina vaihtoehtona edes kotimaan opintojen tukemiselle, sillä vain noin15 prosenttia opiskelijoista nostaa opintolainaa säännöllisesti (Opiskelijatutkimus 2010). SAMOK katsoo, että opiskelijaliikkuvuutta voidaan Euroopan tasolla edistää huomattavasti paremmin apurahoilla (mm. korottamalla Erasmus-apurahaa) sekä varmistamalla apurahojen/lainojen liikkuvuus, kuten jo Bergenin tiedonannossa vuodelta 2005 poliittisesti on luvattu. Erityisesti suomalaisen opiskelijan kannalta ehdotettu lainajärjestelmä ei ole houkutteleva. Suomalainen opintotuki liikkuu jo nykyisellään ulkomaille sekä lyhyemmän vaihdon suorittamiseksi että kokonaisia tutkintoja varten. Suomalaiset opiskelijat eivät ole tähänkään asti nähneet opintolainaa houkuttelevana keinoa ratkaista opiskeluaikaisen toimeentulon kysymyksiä, eikä siksi ole odotettavissa, että järjestelmä olisi suomalaiselle opiskelijalle millään tavalla houkutteleva.
SAMOK ei usko, että liikkuvuuden ongelmia voidaan ratkaista lainarahalla. Useat tutkimukset osoittavat, että erityisesti alemman sosioekonomisen taustan omaavat opiskelijat eivät ole innokkaista rahoittamaan opintojaan lainoilla. Liikkuvat opiskelijat ovat taustaltaan pääsääntöisesti ylempien sosio-ekonomisten luokkien edustajia. Pahimmassa tapauksessa komissio on siis luomassa lisärahoitusinstrumenttia sille osalle opiskelijoista, jotka liikkuvat jo valmiiksi, kun huomio pitäisi kiinnittää erityisesti niihin ryhmiin, joissa liikkuvuus on alhaisempaa. Samoin muiden erityisryhmien (esimerkiksi vammaiset ja perheelliset opiskelijat) liikkuvuuden kannalta ja liikkuvuuden kannustamiseksi on oleellisinta nostaa apurahojen tasoa. Nykyinen ERASMUS-apuraha on noin 250 euroa kuukaudessa.
Komission tiedonannossa myös todetaan, että nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa varsinkin työllisyyskysymyksissä. Siksi on käsittämätöntä, että epävarmassa taloustilanteessa komissio näkee opiskelijoiden olevan valmiita ottamaan lainaa epävarmojen työllistymismahdollisuuksien edessä. Opintolainan ottaminen maisteriopintojen rahoittamiseksi on opiskelijan kannalta riskisijoitus, johon tuskin ensisijassa tartuttaisiin. Kuten komissio itsekin toteaa esityksessään, lainan on oltava opiskelijalle edullinen ollakseen heille houkutteleva vaihtoehto. Yllä esiteltyjen perustelujen vuoksi SAMOK ei katso, että lainatakausjärjestelmä olisi opiskelijalle houkutteleva – varsinkaan suomalaisen opiskelija näkökulmasta.
Liikkuvuuslainan toteutettavuustutkimuksessa (feasibility study) ei ole myöskään riittävästi selvitetty lainan houkuttelevuutta opiskelijoille. Tämän lisäksi komissio on jättänyt huomiotta oleellisia toteutettavuustutkimuksen antamia suosituksia lainajärjestelmälle. Toteutettavuustutkimuksessa muun muassa suositetaan, että tietyille, matalan kustannustason maiden opiskelijoille lainan tulisi olla tulorajallinen (income contingent), mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijan lyhennysvelvollisuus alkaa vasta, kun tulot ylittävät tietyn rajan. Tämä olisi opiskelijan kannalta oleellinen parannus lainaehtoihin. Erityisesti matalan kustannustason maista tuleville opiskelijoille tämä muutos on oleellinen. Esitetyn mukainen laina saattaisikin entisestään edistää aivovuotoa matalan elintason maista.
Lisäksi lainatakausjärjestelmän rahoitusosuus ohjelmakaudelle (tietojemme mukaan noin 770 miljoonaa euroa) hyödyttäisi suhteellisen pientä joukkoa, komission arvioiden mukaan noin 48 000 opiskelijaa vuosittain, mutta olisi myös suhteessa varsin suuri verrattuna mm. Erasmus-apurahan osuuteen budjetista.
Kansainvälinen opiskelijanäkökulma
Myös 11:tä miljoonaa opiskelijaa edustava European Students’ Union on suhtautunut varsin kriittisesti lainajärjestelmään ja näkee siinä useita ongelmia. Kuten komission tiedonannossakin todetaan, taloudelliset esteet ovat suurin syy opiskelijoiden liikkuvuudelle, ja opiskelijat rahoittavat jo nyt liikkuvuutta omasta pussistaan liikkuvuustukien puutteellisuuden ja/tai tuen vähäisyyden vuoksi. Päinvastoin kun komission tiedonannossa vihjataan, ESU on suhtautunut esitettävään liikkuvuuslainajärjestelmään alusta asti erittäin kriittisesti. Myös marraskuussa 2011 pidetty ESU:n liittokokous totesi lausunnossaan painokkaasti, ettei se näe lainoja hyväksyttävänä tapana hoitaa velkakriisiä ja korkeakoulutuksen rahoitusongelmaa. Samoin Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalliset opiskelijaliitot (ns. NOM-liitot) ovat suhtautuneet lainatakausjärjestelyyn varsin kriittisesti ja katsovat sen olevan sosiaalisesti epätasa-arvoinen.
Yhteenvetona
SAMOK katsoo, että opiskelijoiden liikkuvuutta voidaan edistää ennen kaikkea kasvattamalla taloudellista tukea. Yllämainituin perustein on varsin epätodennäköistä, että komission kaavailema lainamalli olisi opiskelijan näkökulmasta houkutteleva rahoitusvaihtoehto. Olisi järkevämpää, että maisterivaiheen lainatakuujärjestelmään suunnitellut rahat käytetään apurahajärjestelmien vahvistamiseen tai luomiseen. Rahoitusohjelma tukee erityisesti yksilöiden liikkuvuutta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää sosiaaliseen ulottuvuuteen ja liikkuvuusmahdollisuuksien laajentamiseen aiemmin aliedustetuille ryhmille. Näitä ovat erimerkiksi alempien sosioekonomisen taustan omaavat opiskelijat sekä perheelliset ja vammaiset opiskelijat.
SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY
Elin Blomqvist, puheenjohtaja
Jani Hyppänen, pääsihteeri
Lisätietoja: asiantuntija Pauliina Savola, 050 389 1012,
pauliina.savola(a)samok.fi