LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA VALTIONTALOUDEN KEHYKSIKSI VUOSILLE 2013-2016

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkon kehittämistä jatketaan niin ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen kuin korkeakoulutuksen osalta. Samalla varmistetaan koulutustakuun toteutuminen ja jatketaan määräaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutusta vuoteen 2016 saakka

Koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkon kehittämisen jatkaminen on tarpeellista. Varsinkin ammattikorkeakoulujen toimipisteverkko on edelleen liian hajanainen. Samalla on kuitenkin tärkeää turvata nuorten mahdollisuus osallistua toisen asteen koulutukseen kotoaan. Korkeakoulutusta ei sen sijaan voida pitää lähipalveluna. SAMOKin näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulut voivat hoitaa myös aluekehitystehtävänsä huomattavasti vaikuttavammin, mikäli tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoava toimipisteverkosto olisi nykyistä tiiviimpi.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkaminen vuoteen 2016 saakka on hyvä asia. Samalla on kuitenkin syytä selvittää osaamisohjelmaan varattujen resurssien riittävyys. Ohjelmalla tavoitellaan 36 000 aloittanutta opiskelijaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin tai ammatilliseen perustutkintoon ja ohjelman kohderyhmänä ovat 20–29-vuotiaat pelkän peruskoulun varassa olevat nuoret. Kohderyhmään kuuluu noin 110 000 henkilöä, joten ohjelman tavoitteena on saavuttaa noin joka kolmas kohderyhmään kuuluva nuori. Millaisia kouluttautumismahdollisuuksia lopuille jää, kun ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikoista on varsinkin kasvukeskuksissa pulaa? Tämän ryhmän kannalta on pidettävä myös ongelmallisena sitä, että ammatillisen koulutuksen valintakriteerien mukaan perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille annetaan lisäpisteitä.

Otetaan käyttöön täydessä laajuudessaan uudistetut ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen haku- ja valintapalvelut sekä aikuiskoulutuksen hakupalvelut ja koulutustietopalvelut.

Koulutuksen haku-, valinta- ja tietopalveluiden uudistamista voi pitää hyvänä asiana. Nykyiset palvelut ovat vanhentuneet erityisesti tietopalveluiden osalta. Toimivat sähköiset tuki-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat omiaan tukemaan nuorten oikeita päätöksiä koulutukseen hakeutuessaan ja sen takia tähän on panostettava riittävästi. Vaikuttaa kuitenkin siltä että uudistustyöhön ei ole varattu riittäviä resursseja, sillä hakujärjestelmän käyttöönottoa on jouduttu viivästämään jo toista kertaa korkeakoulujen osalta. On tärkeää, että uudistetut palvelut toteutetaan suunnitellussa laajuudessa ja niitä kehitetään käyttöönoton jälkeenkin.

Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan 1.1.2014 alusta lukien vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan. Uudistuksen tueksi valtio varautuu tekemään ammattikorkeakouluihin finanssisijoituksia v. 2015.

SAMOK on erittäin pettynyt siihen, ettei kehyspäätöksessä annettu yksiselitteistä lupausta ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen toteuttamisesta. Ympäripyöreä kirjaus rahoitusvastuun valtiolle siirron ja oikeushenkilöaseman muuttamisen arvioinnista on omiaan aiheuttamaan ylimääräisiä huolia rahoitusleikkausten vuoksi vaikeuksissa oleville ammattikorkeakouluille. SAMOK toivoo, että sivistysvaliokunta toisi omassa lausunnossaan selkeästi esille ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen toteuttamisen välttämättömyyden.

SAMOK kaipaa tarkempia tietoja valtion suunnittelemista finanssisijoituksista ammattikorkeakouluille. SAMOK pitää valtion finanssisijoituksia toivottavina ja pelkästään positiivisena asiana ja niiden avulla voidaan tukea ammattikorkeakoulujen vakavaraisuutta. Ammattikorkeakoulujen tulisi kuitenkin saada hyvissä ajoin tietoa sijoitusten suuruudesta ja mahdollisista ehdoista.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014.

SAMOK pitää opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädyttämistä täysin kestämättömänä ja koulutuksen laadun vaarantavana ratkaisuna. Tehdyt leikkauspäätökset tulevat vähentämään ammattikorkeakoulujen rahoitusta vuoteen 2015 mennessä lähes viidenneksellä. SAMOK on äärimmäisen huolestunut leikkausten vaikutuksesta koulutuksen laatuun ja ammattikorkeakouluyhteisöjen hyvinvointiin lyhyellä tähtäimellä ja Suomen osaamistason kehittymisen hidastumiseen pidemmällä tähtäimellä. Näistä päätöksistä tullaan kärsimään vielä pitkään.

SAMOK pitää koulutuksen rahoitusta hyvinvointivaltion ydintehtävänä, josta ei pitäisi leikata ennen kuin viimeisessä hädässä. Hallitusohjelmassa päätettyjen ammattikorkeakouluihin ja toisen asteen koulutukseen kohdistuneiden leikkausten lisäksi koulutuksen rahoitusta on vähentänyt opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindeksin jäädytys vuosiksi 2013 ja 2014 sekä yliopistoindeksin jäädytys puoleksitoista vuodeksi 2012–2013. Näiden leikkausten myötä Suomen koulutusinvestoinnit jäävät entistä pahemmin jälkeen muista Pohjoismaista. Näillä toimenpiteillä Suomesta ei tule löytymään maailman osaavinta kansaa vuonna 2020.

Opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien.

SAMOK on todella tyytyväinen esityksestä turvata opintotuen ostovoima nykyistä paremmin. Opintotuen indeksiin sitominen parantaa opiskelijan opiskeluaikaista toimeentuloa, koska tällöin opintorahan taso seuraa yleisen hintatason ja kulutusverojen nousua. Opintotuen indeksiin sitominen myös yhdenvertaistaa opintotuen asemaa muihin sosiaalietuuksiin nähden. Opintotuen sitominen indeksiin ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide, vaan opintorahaan tulisi tehdä sen ostovoiman palauttava tasokorotus.

Opintotukijärjestelmää uudistetaan hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen kannanoton mukaisesti tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintolainavähennysjärjestelmä korvataan selkeämmällä, tutkinnon tehokkaaseen suorittamiseen kannustavalla sekä lainan takaisinmaksua turvaavalla opintolainahyvityksellä.

SAMOK suhtautuu kriittisesti vähimmäisopiskelurajan käyttöönottoon. Toimenpide asettaa valmistumisen tielle uusia esteitä epäämällä alle 20 opintopistettä vuodessa opiskelevilta opintotuen kokonaan. Tämä muutos käytännössä ajaa opiskelijoita pois opintojen ja opintotuen piiristä, ja on siten räikeästi ristiriidassa opintojen nopeuttamistavoitteen kanssa.

Kuten opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistiossa, jossa vähimmäisopiskelumääritelmää on selvitetty (Opintotuen rakenteellinen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33, s.38–39), hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen tulisi edelleen olla opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaus, opiskelijan vaikea elämäntilanne tai tilapäisesti vaikuttanut muu erityinen syy.  Lisäksi lukuvuosittaisen opintopistekertymän seurannan yhteydessä tulee huomioida esimerkiksi opiskelijajärjestön merkittävissä luottamustehtävissä toiminnasta, poissaolevaksi ilmoittautumisesta, vanhempainvapaasta taikka varusmiespalveluksen suorittamisesta johtuva osa-aikainen opiskelu lukuvuoden aikana kuten muistiossa esitetään.

Opintolainavähennyksen muuttaminen opintolainahyvitykseksi on askel oikean suuntaan ajatellen opintolainan käyttökelpoisuutta opintojen rahoitusmuotona. SAMOK ei kuitenkaan näe, että opintolainahyvitys oleellisesti parantaisi tutkintojen suorittamisaikoja tai että se parantaisi opintotuen kannustavuutta nykytilaan nähden. Sen sijaan järjestelmä vaatii lisämäärärahoja opintotukibudjettiin. Nämä määrärahalisäykset eivät kohdistu opiskelijoille, vaan valmistuneille työelämään siirtyville, joiden taloudellinen asema on pääsääntöisesti huomattavasti parempi kuin opiskelijoiden.

SAMOKin näkemyksen mukaan kaikkien opintoetuuksien tulisi realisoitua opiskeluaikana. Opintososiaalisten etuuksien maksamista muille kuin opiskelijoille ei voi pitää valtiontaloudellisesti kovin tehokkaana ratkaisuna aikana, jolloin osa opiskelijoista on pakotettuja paikkaamaan puutteellista toimeentuloaan työskentelemällä opintojensa ohella. Vaikka SAMOK pitää lainahyvitysjärjestelmää joiltain osin parempana kuin nykyistä opintolainavähennysjärjestelmää, se on perusluonteeltaan ja -ongelmiltaan edelleen hyvin samankaltainen kuin nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä. Opintolainan käytön turvallisuutta parantavat muut ehdotukset SAMOK näkee erittäin hyvinä, joskin kehitettävää tämän osalta edelleen on.

Itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan 30 prosentilla 1.8.2014 lukien.

SAMOK pitää uudistusta erittäin tervetulleena ja koko opintotukijärjestelmää tasa-arvoistavana toimenpiteenä eri koulutusasteiden välillä. Toimenpide lisää tuen käyttöastetta ja parantaa täysipainoisen opiskelun edellytyksiä. Toisen asteen oppilaitosverkoston pienentyessä, entistä useampi 18 – 19-vuotias joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.  Muutos tukee siten kouluttautumismahdollisuuksia.

SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Mikko Valtonen                               Jani Hyppänen

puheenjohtaja                                 pääsihteeri

Lisätietoja            asiantuntija Antti Hallia, 050 389 1011, [email protected] (opintososiaalisten etuuksien osalta)

asiantuntija Veli-Matti Taskila, 050 389 1013, [email protected] (opiskelijavalintojen osalta)

asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, [email protected] (muilta osin)