Yleistä

Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin. Erityisesti tätä tavoitellaan velvoittamalla korkeakoulut ottamaan käyttöön kiintiön niille, joilla ei ole opiskeluoikeutta tai tutkintoa korkeakouluissa. Voidaan kuitenkin argumentoida, että kiintiö voi osittain myös kääntyä tätä tavoitetta vastaan varsinkin silloin kun hakija haluaa välttämättä opiskelupaikan ns. hakupainealalta. Eli pahimmillaan esitetyn muutoksen seurauksena saadaan vain kiintiön huonot puolet mutta tavoitellut vaikutukset jäävät saavuttamatta ja hakijasumaa ei saada purettua.

Kiintiön vaikutusta korkeakoulutettujen täydennys- ja uudelleenkouluttautumismahdollisuuksiin ei ole luonnoksessa arvioitu mitenkään. SAMOK katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön on tulevalla vaalikaudella pyrittävä ratkaisemaan se, miten korkeakoulutetuille voitaisiin rakentaa toimiva tutkintokoulutusta lyhyempi polku osaamisensa uudelleensuuntaamiseen.

Käsittelemme seuraavassa luonnoksen pykäläkohtaisesti ammattikorkeakoululain osalta.

12 § Opetuksen maksuttomuus

2 momentti

SAMOK katsoo että tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava maksutonta suomalaisissa korkeakouluissa. Tämän takia on vaikea ymmärtää hakijamaksun perimistä luonnoksessa esitetyllä tavalla. On vähintäänkin kiistanalaista vähentääkö hakijamaksun säätäminen niin sanottujen turhien hakemusten suhteellista osuutta vai kärsivätkö siitä pääasiassa vähävaraiset hakijat ja ne, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa hakijamaksua. SAMOK näkisi mieluummin, että hakujärjestelmää ja hakulomaketta kehitettäisiin niin, että turhien hakemusten jättäminen vaikeutuisi. SAMOK huomauttaa, että hakijamaksun säätämisen jälkeenkin hakulomakkeen kehittäminen on varsin paikallaan.

SAMOK pitää tärkeänä, että hakijamaksun suuruutta arvioitaessa sovellettaisiin valtion maksuperustelakia siten, että maksun suuruus perustuisi keskimääräisiin todistusten käsittelyn kokonaiskustannuksiin. Tämä olisi linjassa korkeakoulujen perimien muidenkin maksujen kanssa.

4 momentti

Yhteis- ja kaksoistutkinnot ovat korkeakoulujen kansainvälistymisen kannatettava muoto. Ongelma niissä on, että opiskelija voi joutua maksamaan opintomaksuja ulkomaiselle yhteistyökorkeakoululle. Kysymys on tällöin tosiasiallisesti maksullisista koulutusohjelmista.

SAMOK katsoo, että yhteistutkintoja koskevan säätelyn täsmentämisessä lähtökohtana on oltava säilyttää tutkintoon johtava koulutus maksuttomana. Näin ollen yhteistutkinnoissa olisi kyse pääsäännöstä poikkeamisesta, ja säädösmuutokset olisi tehtävä ammattikorkeakoululain kautta. Samoin, koska pääsääntö on maksuton tutkintoon johtava koulutus, on säädösteitse ehdottomasti varmistettava, ettei korkeakouluille synny kannusteita perustaa yhteistutkinto-ohjelmia maksuttomuuden periaatteen kiertämiseksi.

SAMOK on tyytyväinen ehdotettuun muotoiluun.

28 § Opiskelijavalinta

Ei huomautettavaa.

28 a § Yhteishaku ja erillisvalinnat ja 28 b § Opiskelupaikkojen varaaminen

Opiskelupaikkojen varaamisen taustalla on hyvä tavoite parantaa opiskelupaikattomien ja tutkinnottomien hakijoiden mahdollisuuksia päästä korkeakoulutukseen. SAMOK kannattaa tätä tavoitetta. SAMOK kuitenkin pelkää, että kiintiön asettaminen kannustaa hakijoita taktikoimaan täyttäessään yhteishaun hakulomaketta. Taktikoiva hakija hakee vain ja ainoastaan siihen hakukohteeseen tai sille alalle (useamman hakukohteen täyttäessään), johon haluaa. Tällä tavalla hakijalle ei synny vaaraa siitä, että joutuu väärälle alalle, jolta vaihtaminen toivealalle voisi olla vaikeaa tai mahdotonta.

Taktikointi tehnee muutaman vuoden kuluessa tyhjäksi suuren osan kiintiön positiivisista vaikutuksista ja vain negatiiviset vaikutukset jäävät voimaan. Tämän takia SAMOK vastustaa pakollisen kiintiön käyttöönottoa. Moninkertaista koulutusta ollaan paraikaa sanktioimassa poistamalla opintotuki toisen samantasoisen tutkinnon opiskelulta. SAMOK katsoo, että tämä vähentää tarvetta kiintiölle entisestään.

Luonnoksessa mahdollistetaan kiintiön käyttäminen myös erillisvalinnoissa. SAMOK pitää olennaisena, että korkeakoulut harkitsevat tarkkaan tämän mahdollisuuden käyttämistä. Erillisvalinnat ovat tärkeä väylä niille, joilla on tavallisesta poikkeava opintopolku takanaan. Ammattikorkeakoulujen on varattava riittävästi aloituspaikkoja (erillisvalinnoissa) niille, joilla on esimerkiksi kesken jääneitä opintoja, opinto-oikeus, tutkinto tai työ- tai muuta kokemusta.

SAMOK katsoo, että kiintiön kokoa määriteltäessä on otettava huomioon edellisten vuosien yhteishauissa hakeneiden ja hyväksyttyjen “uusien” ja “vanhojen” hakijoiden suhteelliset osuudet.

Valintaperusteista on pidettävä kiinni. Jos hakukohteeseen ei ole riittävästi kiintiössä valittavia hakijoita, ammattikorkeakoulun on muokattava seuraavassa yhteishaussa kiintiön kokoa pienemmäksi valintaperusteiden löysäämisen (esimerkiksi alimman hyväksyttävän pisterajan laskeminen) sijaan. Opiskelijoiden ja valmistuneiden osaamistaso ei saa laskea kiintiön käyttöönoton seurauksena.

SAMOK katsoo, että kiintiö ja sen koon määrittäminen ovat osa valintaperusteita ja siten lain mukaan ammattikorkeakoulun päätettävissä. Valtioneuvosto ei voi siis asetuksella määrätä kiintiön kokoa eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan, sillä tarve kiintiön käytölle vaihtelee alueiden, korkeakoulujen, alojen ja hakukohteiden välillä varsin paljon.

On hyvä, että siirto-opiskelija saa luonnoksessa määritelmän. SAMOK on tyytyväinen, että siirtymistä ei ole rajoitettu pelkästään korkeakoulusektorien sisälle, vaan siirtyä voi myös ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai yliopistosta ammattikorkeakouluun. SAMOK korostaa, että opiskelijan on voitava siirtyä joustavasti lähialojen lisäksi myös kaukaisempien alojen välillä. FUAS-ammattikorkeakoulujen kesken ollaan sopimassa siirtymäkäytänteistä tähän tapaan ja muiden korkeakoulujen olisi syytä ottaa tästä mallia.

Viimeistään siirtymien yleistyessä olisi syytä laittaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet kuntoon. SAMOK vaatii opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja korkeakouluilta juuri päättyneiden tai päättymässä olevien aiheeseen liittyvien ESR-hankkeiden jälkeenkin jatkuvaa panostusta siihen, että opiskelijoiden osaaminen tulee tunnistettua ja tunnustettua. Tämä on kaikkien osapuolien etu.

28 c § Opiskelupaikan vastaanottaminen

Ensimmäisessä momentissa pidetään voimassa yhden korkeakoulupaikan säännös. SAMOK katsoo, että yhden paikan säännös on tarpeeton, sillä sen vaikutus on aloituspaikkojen kokonaismäärään nähden mitätön.

29 § Lukuvuosi ja lukukaudet sekä opiskelijaksi ilmoittautuminen

Ei huomautettavaa

30 § Opiskeluoikeus

SAMOK on tyytymätön siirto-opiskelijoiden opiskeluoikeusajan ehdotettuun laskentatapaan. SAMOK katsoo, että aiemmasta tutkinnosta sisällytettyjen opintojen määrän tulisi vaikuttaa myönnettävän opiskeluajan pituuteen. Eli jos kaikkia aiempia opintoja ei saa mukaan uuteen tutkintoon, tämän tulisi automaattisesti pidentää opiskeluoikeutta. Tämä kannustaisi korkeakouluja osaltaan kehittämään osaamisen tunnustamisen käytäntöjään.

32 § Opiskeluoikeuden menettäminen

Ei huomautettavaa.

57 § Oikaisumenettely

SAMOK on tyytyväinen siihen, että korkeakoulusektorien oikaisumenettelyyn liittyvät valitusajat yhdenmukaistetaan.