Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry kiittää selvityshenkilöitä hyvästä raportista ja lausuu seuraavaa:

Yleistä

SAMOK pitää nykyisen aikuiskoulutusjärjestelmän suurimpina puutteina koulutuksen jakautumista väestön keskuudessa epätasaisesti ja tuki-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden huonoa laatua ja saatavuutta. Työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti ja koulutustarjonnan hahmottaminen voi olla aikuisopiskelijoille vaikeaa. Tuki-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tärkeitä, varsinkin jos edellisestä koulutukseen osallistumisesta on aikaa.

Koulutukseen osallistumisen kasvattaminen on SAMOKin mielestä toissijainen tavoite verrattuna siihen, että pyrittäisiin tasaamaan koulutukseen osallistumista eri ryhmien kesken. Kansainvälisesti vertaillen suomalainen aikuisväestö osallistuu varsin ahkerasti koulutukseen.

Seuraavassa ovat yksityiskohtaiset kommenttimme liittyen selvityshenkilöiden ehdotuksiin opintosetelin kehittämiseksi ja koulutustilin luomiseksi.

Opintoseteli

SAMOK kiittää opintosetelijärjestelmän uudistamista ja laajentamista koskevia toimenpide-ehdotuksia. Varsinkin ehdotukset alueellisen koulutuksen järjestäjien yhteistyön parantamiseksi, ohjauksen kehittämiseksi ja opintosetelimallin laajentamiseksi koskemaan ammatillista lisäkoulutusta ovat erinomaisia. Ammatillisen lisäkoulutuksen tuominen opintosetelin piiriin lisännee aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen merkittävästi. Nykyinen vapaan sivistystyön koulutustarjonta ei välttämättä palvele kaikkia koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä riittävästi.

Koulutustili

SAMOK vastustaa raportissa esitettyjen koulutustilien käyttöönottoa. Väliraportissa todettiin, että suuri osa niistä ongelmista, joiden ratkaisemiseksi koulutustilit on muissa maissa otettu käyttöön, eivät ole ongelmia suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. SAMOK näkeekin, että puuttumalla nykyisen järjestelmän ongelmakohtiin muilla tavoin saavutettaisiin suurin osa niistä hyödyistä, joita raportin mukaan koulutustileillä tavoitellaan.

Koulutustilit eivät ratkaise järjestelmämme keskeisintä ongelmaa, eli koulutuksen jakautumista epätasaisesti. Koulutukseen osallistumiseen vaikuttaa monia tekijöitä. Korkeasti koulutetut ovat todennäköisesti muita useammin työssä, jossa yksilö voi itse vaikuttaa suurelta osin siihen milloin osallistuu täydennyskoulutukseen. Koulutustilijärjestelmä voi pahentaa koulutuksen kasautumista tietyille kansanryhmille, sillä koulutustilin käyttöönotolla koulutusmyönteinen henkilö voi entisestään lisätä käytössään olevaa rahamäärää. Aliedustettujen ryhmien edustajilla ei ole mahdollisuutta, varoja tai motivaatiota osallistua koulutukseen ja siten koulutustilin perustamisella ei ole heille mitään arvoa.

SAMOK kyseenalaistaa selvityshenkilöiden ehdotuksen koulutuksen maksullisuuden ja maksuttomuuden uudelleenmäärittelystä. Opiskelijavalintauudistuksella ollaan jo rajoittamassa merkittävästi tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia osallistua tutkintoon johtavaan maksuttomaan koulutukseen. Samalla ollaan rakentamassa korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta, jotta korkeakoulutetuille olisi tarjolla väylä täydentää osaamistaan. SAMOK katsoo, että meneillään olevat uudistukset edistävät jo riittävästi niitä tavoitteita, joita selvityshenkilöt asettivat maksullisuuden ja maksuttomuuden uudelleenmäärittelylle.

Koulutustilit muuttaisivat koulutuksen järjestäjien rahoituksen epävarmaksi. SAMOK pelkää, että varsinkin siirtymävaiheessa voidaan menettää runsaasti arvokasta osaamista koulutuksen järjestäjien joutuessa vaikeuksiin rahoituksen muuttuessa.

Yksi raportissa esitetyistä keskeisistä perusteista koulutustilien käyttöönotolle on niiden tuoma koulutuksen markkinakysyntä. Kysyntälähtöisyys voisi johtaa väliraportissakin mainitun koulutustarjonnan pinnallistumisen lisäksi myös siihen, että kouluttautuneiden määrät ja koulutussisällöt eivät vastaisi  yhteiskunnan tarpeeseen. SAMOK pelkää, että markkinakysyntä johtaisi koulutustarjonnan lyhytjänteisyyteen.

SAMOK katsoo, että koulutuksen laatu ja sen vastaaminen yksilön, alan ja yhteiskunnan tarpeisiin on asetettava aina etusijalle koulutuksen hinnan sijaan. SAMOK pelkää että hinta muodostuisi koulutuksen laatua ja sisältöä tärkeämmäksi yksilön tehdessä koulutusvalintoja. Tällöin voi käydä niin, että kansalaiselle ei kertyisi hänelle ja yhteiskunnalle tosiasiallisesti tarpeellisinta osaamista. Tämä tulisi rapauttamaan koulutuksen laatua pidemmällä aikavälillä, sillä hintakilpailu ohjaisi koulutuksen järjestäjiä sisältöjen kehittämisen kustannuksella.

Koulutustileihin liitetyn markkinakysynnän toimiminen tarkoitetulla tavalla edellyttää kilpailua koulutusmarkkinoilla. Varsinkin suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella koulutuksen tarjoajia on vähän ja kilpailua ei syntyisi, sillä aikuisopiskelijat eivät pysty liikkumaan koulutustarjonnan perässä. Tämän takia koulutustilin merkitys pienissä kaupungeissa ja maaseudulla jäisi pieneksi, sillä markkinoille olennaista valinnanmahdollisuutta ei ole.

Selvityshenkilöt pitävät raportissa ongelmallisena sitä, että alojen välillä on suuret erot julkisella rahoituksella tuetun koulutustarjonnan määrässä. Ratkaisuksi tähän ongelmaan selvityshenkilöt ehdottavat, että julkista tukea yksityiseen koulutukseen voisi saada koulutustilin vastinrahoituksesta. SAMOK pitää hyvänä ajatuksena tasata alojen välisiä eroja julkisen rahoituksen osuudessa. On kuitenkin huomattava, että yhteiskunta voisi tukea osallistumista yksityiseen koulutukseen myös muilla tavoin kuin koulutustilin kautta.

SAMOK pelkää, että koulutustileihin liittyvä byrokratia ja hallintokustannukset nousevat suuriksi. Tilien hallinnointi vastinrahoituksineen ja tietojärjestelmineen voi vaatia merkittävästi resursseja ja siten viedä suuren osan nykyisestä aikuiskoulutuksen rahoituksesta.