Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu seuraavaa:

Yleistä

SAMOK kiittää selvityshenkilöitä hyvästä väliraportista. Koulutustilit ovat mielenkiintoinen avaus aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. SAMOK pitää nykyisen aikuiskoulutusjärjestelmän suurimpina puutteina tuki-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden huonoa laatua ja saatavuutta sekä koulutuksen jakautumista aikuisväestön keskuudessa epätasaisesti.

Universaalien koulutustilien käyttöönottoon liittyy väliraportissa esitettyjä ongelmia, joista suurin on se, että aikuiskoulutukseen tarvittava rahoitus kasvaisi todennäköisesti merkittävästi nykyisestä. Tämän takia lienee tarpeen rajata koulutustilien käyttöönottoa tavalla tai toisella.

Väliraportissa todetaan, että suuri osa niistä ongelmista, joiden ratkaisemiseksi koulutustilit on muissa maissa otettu käyttöön, eivät ole ongelmia suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. SAMOK näkeekin, että puuttumalla nykyisen järjestelmän ongelmakohtiin saavutettaisiin suurin osa koulutustilien positiivisista vaikutuksista ilman niiden negatiivisia vaikutuksia.

Aikuiskoulutuksen rahoitus on varsin hajanainen. Koulutustili voisi olla yksi ratkaisu rahoituksen kokoamiseksi yhteen. SAMOK pitää tärkeänä, että nykyinen koulutuksen monipuolisuus säilytettäisiin, jos rahoitusjärjestelmää muutetaan.

Koulutuksen laatu ja sen vastaaminen yksilön, alan ja yhteiskunnan tarpeisiin on asetettava aina etusijalle koulutuksen hinnan sijaan. SAMOK pelkää, että koulutustilien käyttöönoton jälkeen kansalaisen tehdessä valintaa mihin koulutukseen hän osallistuu, koulutuksen hinta voisi nousta laadun ja koulutustarpeen edelle vielä nykyistäkin voimakkaammin. Tällöin voi käydä niin, että kalliimmat koulutukset jäävät paitsioon koulutusvalinnoissa ja kansalaiselle ei kertyisi hänelle tarpeellisinta osaamista.

Kommentoimme seuraavaksi väliraporttia koulutustileille asetettujen tavoitteiden ja selvitystyön aikana esiin tulleiden tavoitteiden ja mahdollisuuksien kautta.

Koulutuksellinen tasa-arvo

Koulutukseen osallistumiseen vaikuttaa monia tekijöitä. Ei ole esimerkiksi mikään ihme että koulutus kasautuu, sillä korkeasti koulutetut ovat todennäköisesti muita useammin työssä, jossa yksilö voi itse vaikuttaa suurelta osin siihen milloin osallistuu täydennyskoulutukseen. Tietotyöläisen aikataulut ovat joustavampia kuin esimerkiksi maansiirtourakoitsijalla. Väliraportissakin todetaan, että koulutustileillä tuskin pystytään parantamaan koulutuksellista tasa-arvoa, vaan tähän tulee pyrkiä muulla tavoin, esimerkiksi tarjoamalla aliedustetuille ryhmille koulutusseteleitä ja poistamalla osallistumisen esteitä.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen

Yksi koulutustilien puolesta puhuvista asioista on niiden tuoma koulutuksen kysyntälähtöisyys. Kysyntälähtöisyydessä on kuitenkin monia heikkouksia. Yksilön kysyntä voi esimerkiksi kohdistua koulutukseen, joka ei palvele yhteiskunnan pitkän aikavälin tarpeita. Lisäksi yksilöllä, työnantajalla tai kokonaisella alalla ei välttämättä ole riittävää näkemystä osaamisen kehittämistarpeista. Kysyntälähtöisyys voisi siis johtaa väliraportissakin mainitun koulutustarjonnan pinnallistumisen lisäksi myös siihen, että koulutusmäärät olisi mitoitettu väärin yhteiskunnan tarpeeseen nähden.

Väliraportissa odotetaan koulutustileillä olevan koulutustarjontaa monipuolistava vaikutus. Tämä pitääkin varmasti paikkansa niillä kaupunkiseuduilla, joilla on riittävästi asukkaita ja koulutuksen järjestäjiä. Jotta koulutuksen järjestäjien välinen kilpailu olisi todellista, kansalaisilla olisi oltava aito mahdollisuus valita useamman samankaltaisen koulutuksen tarjoajan väliltä. Eritoten työssä käyvien aikuisten osalta koulutuksen tulee sijaita kohtuullisen etäisyyden päässä asuinpaikasta. Suuressa osassa Suomea on varsinkin suuria investointeja vaativien koulutusten järjestäjiä kovin harvassa, joten kansalainen ei oikeasti pysty valitsemaan mistä koulutuksensa hankkii. Erot kaupunkiseutujen ja muun Suomen välillä siis kasvaisivat nykyisestä.

Koulutustileihin siirtymisen uhkana on, että yksittäisten koulutusorganisaatioiden taloudelliset riskit nousisivat ainakin hetkellisesti suuriksi kun tulojen ennakoiminen olisi erittäin vaikeaa. Siirtyminen on toteutettava suunnitellusti ja huolehtien siitä, että koulutuksen järjestäjät ovat varautuneet riittävästi uuteen tilanteeseen.

Koulutustarjonnan läpinäkyvyys ja vertailtavuus

Koulutustarjonnan läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta pyritään parantamaan jo rakenteilla olevien verkkopalvelujen kautta. Tämän lisäksi on parannettava tuki-, neuvonta- ja ohjauspalveluita riippumatta siitä toteutetaanko koulutustiliä vai ei. Näillä keinoin tarjolla olevat koulutusvaihtoehdot tulevat paremmin näkyviin kansalaisille.

Kolmikantainen sopiminen

Kolmikantainen sopiminen pystytään toteuttamaan ilman koulutustilejäkin. SAMOK kannattaa lämpimästi aikuiskoulutuksen suunnittelua ja ohjausta yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työelämän edustajilla on yksilöitä parempi käsitys siitä osaamisesta mitä työpaikoilla tarvitaan.

Aikuiskoulutukseen osallistumisen kasvattaminen

Kansainvälisesti vertaillen suomalainen aikuisväestö kokonaisuutena osallistuu varsin ahkerasti koulutukseen. Tämän vuoksi koulutukseen osallistumisen kasvattaminen on SAMOKin mielestä toissijainen tavoite verrattuna siihen, että pyrittäisiin tasaamaan koulutukseen osallistumista eri ryhmien kesken.