Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Sukupuolten väliset erot

Nykytila

Ammattikorkeakouluissa opiskeltavien alojen segregaatio on voimakkaampi kuin yliopistoissa. Sosiaali- ja terveysalalla ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista 87 prosenttia on naisia. Tekniikan ja liikenteen alalla opiskelijoista 85 prosenttia on miehiä.

Tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa opiskelevista 54 prosenttia on naisia. Tutkinnon suorittaneista naisia on 63 prosenttia. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 63 prosenttia on naisia. Tekniikan alalla osa opiskelijoista työllistyy jo opintojensa aikana, minkä takia opinnot viivästyvät tai keskeytyvät. Sosiaali- ja terveysalalla tutkinnon suorittaminen on usein edellytys työllistymiselle. Se, että naisten osuus tutkinnon suorittaneista on suurempi, voi johtua osaksi alakohtaisista eroista, muttei selitä asiaa kokonaan.

Alojen välinen segregaatio näkyy myös opettajien sukupuolijakaumassa. Sosiaali- ja terveysalalla valtaosa opettajista on naisia, tekniikan ja liikenteen alalla miehiä. Erot ovat tosin viime vuosina kaventuneet, mutta eivät vielä riittävästi.

Opiskeluun kuuluva työharjoittelu järjestetään eri aloilla eri tavoin. Tekniikan alalla harjoittelusta maksetaan usein palkkaa, kun taas sosiaali- ja terveysalalla se on palkatonta. Alojen sukupuolijakaumat ja epätasa-arvo eri alojen palkkauksessa on nähtävissä myös työelämässä.
 

Keinot, joilla tasa-arvoa voidaan edistää

Koulutuksen on oltava saatavuudeltaan, laadultaan ja sisällöiltään tasa-arvoista. Samalla korkeakoulujen tehtävä on myös kouluttaa osaajia, jotka omalla toiminnallaan edistävät sukupuolten tasa-arvoa.

Peruskoulu ja toisen asteen opetus ja opinto-ohjaus ovat avainasemassa vakiintuneiden sukupuoliroolien murtamisessa. On esimerkiksi ensiarvoista, että erilaisia koulutusvaihtoehtoja esitellään kaikille yhtä hyvinä vaihtoehtoina sukupuolesta riippumatta. Koulutusvalintoja koskevat ratkaisut tulee voida tehdä omien lahjakkuuksien ja kykyjen mukaan, ei stereotyyppisten käsitysten perusteella.

Opettajien asenteilla, korkeakoulujen käytänteillä, opetuksella ja opetusmetodeilla pitää osaltaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, että segregaatio vähenisi. Opettajat edustavat opettamaansa alaa ja siirtävät omalta osaltaan eteenpäin alalla vallitsevia, usein ääneen lausumattomia sukupuoliolettamuksia ja käytänteitä. Opettajien sukupuolijakaumaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kun miehiä kannustetaan ryhtymään opettajiksi sosiaali- ja terveysalalle ja naisia tekniikkaan ja liikenteeseen, murretaan samalla vallitsevia perinteitä. Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota tasa-arvokysymysten huomioimiseen ja tasa-arvon edistämiseen. Myös opetussisältöihin on sisällytettävä tasa-arvonäkökulma.

SAMOK katsoo, että pääsykokeisiin liittyvät haastattelut voivat osaltaan syventää alakohtaista segregaatiota ja sen takia niistä tulee luopua. Haastatteluihin liittyy liian helposti samankaltaisia epäkohtia kuin työhaastatteluihinkin. Soveltuvuuteen liittyvä arviointi tulee tehdä muulla tavoin.
Alueiden väliset erot

SAMOK katsoo, että kaikilla on oikeus korkeakoulutukseen. Korkeakoulutuksen ei kuitenkaan tule olla lähipalvelu. Nykyistä suuremmat, korkeatasoiset ja monialaiset korkeakoulukampukset palvelevat alueiden ja opiskelijoiden tarpeita paremmin kuin nykyiset hajallaan olevat pienet yksiköt. Aikuiskoulutustarpeeseen vastaamiseen on tarpeen tarjota koulutusta lähempänä opiskelijoita kuin nuoriso-opiskelun yhteydessä. Yksikkörakenteen tiivistyessä onkin tarpeen vahvistaa esimerkiksi maakuntakorkeakoulun kaltaista toimintaa.
Sosiaalisen taustan selitysosuus korkea-asteen koulutukseen osallistumisessa.

Nykytila

Vanhempien koulutustaustalla ja ammatillisella asemalla on vaikutusta lasten kouluttautumiseen. Vaikutusta voidaan kuitenkin vähentää maksuttomalla koulutuksella ja toimivalla opintotukijärjestelmällä. Tällä hetkellä opintotuki ei riitä turvaamaan täysipäiväistä opiskelua. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 prosenttia kokee, ettei heillä ole riittävää rahoitusta opiskeluajalleen. Nykyinen opintotuki mahdollistaa vain harvoin täysipäiväisen opiskelun, minkä takia opiskelijoiden on käytävä töissä toimeentulonsa turvaamiseksi. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden menoista läheisten maksama osuus on keskimäärin 19 prosenttia. Lähiverkosto osallistuu useammin naisopiskelijoiden kuin miesopiskelijoiden menoihin. Opiskelijat eivät ole erityisen tyytyväisiä, jos joutuvat olemaan taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistaan tai puolisostaan. (Opiskelijatutkimus 2010.)

Keinot, joilla tasa-arvoa voidaan edistää

SAMOK näkee, että mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu parhaiten maksuttoman koulutuksen kautta. On osa globaalia vastuuta tarjota maksuton koulutus kaikille opiskelijoille tasavertaisesti. Koulutuksen tulee olla kaikkien saatavilla sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta.

Opintotukijärjestelmää uudistettaessa on SAMOKin näkemyksen mukaan huomioitava seuraavat seikat. Opiskelijan toimeentulo on turvattava ensisijaisesti riittävällä opintotuella, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun ja takaa lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon. Opintotuen sitominen indeksiin on toteutettava ja opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisena. Opintolainan nykyisiä elementtejä on kehitettävä paremmin velallista palveleviksi. Opintotukeen tulee tehdä huoltajakorotus, koska korotettua tukea saava vanhempi voi silloin keskittyä opiskelemiseen työnteon sijaan.

On erittäin kannatettavaa, että maahanmuuttajille suunnatut ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat koulutukset otetaan opintotuen piiriin. Valmentaviin opintoihin myönnettävä opintotuki ei saa kuitenkaan vähentää tutkintoon johtavaan korkeakoulututkintoon myönnettyä opintotukea.

Etnisen taustan selitysosuus korkea-asteen koulutukseen osallistumisessa

Nykytila

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetetaan tavoitteeksi se, että maahanmuuttajien osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2012 järjestämässä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian kirjallisessa väliarvioinnissa ja seminaarissa kävi varsin selvästi ilmi, että strategian tavoitteista monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja siihen liitetty edellä mainittu tavoite ovat jääneet strategian tavoitteissa valitettavan pienelle huomiolle.

Keinot, joilla tasa-arvoa voidaan edistää

Valmentavien opintojen tarjoaminen maahanmuuttajataustaisille on kannatettava toimenpide, ja SAMOK on tyytyväinen nykyisessä laissa mainittuun mahdollisuuteen tarjota ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. SAMOK kuitenkin katsoo, että opintojen laajuudesta tulisi säätää asetuksella. Laki antaa tähän jo nyt mahdollisuuden.

Tasa-arvonäkökulman kannalta on pidettävä huolta siitä, että tarjottavat valmentavat opinnot ovat laadukkaita ja että niiden suorittaminen madaltaa kynnystä hakeutua korkeakouluopintoihin. Valmentavien opintojen kierre on paitsi resurssien tuhlaamista, myös koulutukseen osallistuvien kannalta hyvin epämotivoivaa. Erityisesti tulee pitää huolta siitä, että valmentavia opintoja tarjotaan jatkossakin kaikille aloille, ei vain työvoimapulasta kärsiville aloille. Erityisesti toisen asteen valmentavia opintoja koskeva tutkimus on tasa-arvonäkökulmasta varsin huolestuttavaa luettavaa. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -seminaarissa puhunut Helsingin yliopiston tutkija Tuuli Kurki on väitöstutkimuksensa yhteydessä haastatellut maahanmuuttajien parissa työskennelleitä opettajia. Kurki on tarkastellut erityisesti maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia ja tarjontaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen. Kurjen tutkimusaineistosta käy ilmi, että MAVA-koulutetut lähestulkoon työnnetään lähihoitajakoulutukseen. Tämä johtuu osittain siitä, että mielikuva maahanmuuttajanaisten sisäsyntyisestä hoivavietistä on vahva. Tämä sudenkuoppa on mahdollista välttää vielä ammatillisella korkea-asteella puuttumalla siihen aktiivisesti ja pitkäjänteisesti.

Maahanmuuttajataustaisten (ei-äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisten) opiskelijoiden kohdalla tulisi harkita tiettyjä erityisjärjestelyitä muun muassa valintakoetilanteissa ja tenteissä (esimerkiksi lisäaika, sanakirjan käyttö). Pääsykokeen tarkoituksena on ensisijaisesti mitata opiskelijan soveltuvuutta alalle, ei kielitaitoa. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon maahanmuuttajataustaisen opiskelijan erityistarpeet myös opintojen aikana. Kyseessä ei ole korkeakoululle vain maahanmuuttajiin kohdistuva toimenpide, vaan esimerkiksi edistyneemmän tason kieliopinnoissa on olemassa jatkuva tarve myös kansainvälisille opiskelijoille.

Myös opettajankoulutuksen tulisi sisältää ainakin yksi pakollinen opintokokonaisuus, joka liittyy monikulttuurisuuteen ja kulttuurien väliseen viestintään. On huomioitava lisäksi, että kulttuurisensitiivisyyden ja kulttuurituntemuksen puute saattavat asettaa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tahattomasti epäedulliseen asemaan esimerkiksi sellaisissa koulutusohjelmissa, joissa käytetään haastatteluja valintaperusteena. Opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi ja jonka kulttuurisidonnaiset tavat esimerkiksi keskustelutilanteessa poikkeavat huomattavasti suomalaisista tavoista, saattavat vaikuttaa valintatilanteessa epäedullisesti suhteessa opiskelijalle kulttuurisesti asetettuihin oletuksiin. Haastattelujen tarkoitus pitäisi kuitenkin olla opiskelijan soveltuvuuden arviointi alalle.

Aikuiskoulutus

Nykytila

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa 61 prosenttia opiskelijoista ja 72 prosenttia tutkinnon suorittaneista on naisia. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnoissa olevien opiskelijoiden määrä on vähentymässä hitaasti, toisaalta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijamäärä on vahvassa kasvussa. Myös ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa opiskelijamäärä on kasvanut.

Keinot, joilla tasa-arvoa voidaan edistää

Valintauudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että kiintiön ulkopuolelle jäävien aloituspaikkojen määrä on riittävän suuri, jottei koulutukseen osallistuminen vaikeudu kohtuuttomasti.

Täydennyskoulutuksen tarjonnan ja täydennyskoulutuksesta tiedottamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja, jotta voidaan lisätä osallistumista tutkintoon johtamattomaan aikuiskoulutukseen. On myös tarpeellista kehittää erilaisia kannustimia aikuiskoulutukseen osallistumisen tueksi. Kun aikuiskoulutuksen hyödyt tehdään näkyväksi, voidaan myös vaikuttaa osallistumiseen. Tiedottamisen ja koulutukseen hakeutumisen helppouden kannalta kaikki tieto aikuiskoulutuksesta pitäisi saada samasta paikasta.

Koulutuksen saavutettavuus

Nykytila

SAMOK haluaa lisäksi todeta, että korkeakoulutuksen tulee olla saavutettavaa kaikille.Saavutettavuus ei ole vielä kaikkien ammattikorkeakoulujen strategioissa ja niissä missä se on, linja ei useinkaan ole riittävän kirkas. Ammattikorkeakouluissa tarvitaan vielä kehittämistyötä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin ympäristön parantamiseksi. Opiskelun ja opetuksen saavutettavuudessa on vielä runsaasti haasteita ammattikorkeakouluittain ja ammattikorkeakoulujen sisällä. Fyysisen esteettömyyden haasteena ovat etenkin vanhat ja suojellut rakennukset.

Keinot, joilla tasa-arvoa voidaan edistää

Saavutettavuutta tulee parantaa tekemällä kehittämistyötä pitkäjänteisesti ja kauaskantoisesti. Sen vuoksi saavutettavuuden tulee olla osa ammattikorkeakoulujen strategista suunnittelua. Korkeakouluille tulee lisäksi luoda yhteiset saavutettavuutta koskevat käytänteet samalla kun siirrytään yhteiseen uuteen hakujärjestelmään.

Erityisjärjestelyjä tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet tulee huomioida ja tarjota tarvittavat tukijärjestelyt pääsykokeissa ja tenteissä. Ammattikorkeakoulujen tulee tarvittaessa tarjota mahdollisuus suorittaa opintoja vaihtoehtoisilla tavoilla. Joustavien ja monimuotoisten opiskelumahdollisuuksien lisääminen hyödyttää kaikkia opiskelijoita, ei vain vammaisia opiskelijoita tai erilaisia oppijoita.

Opetuksen ja ohjauksen on oltava saavutettavaa, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua opetukseen ja menestyä opinnoissaan. Lisäksi on kehitettävä luovia tapoja parantaa vanhojen ja/tai suojeltujen rakennusten esteettömyyttä.

Opetushenkilökunnan saavutettavan pedagogiikan asiantuntemusta tulee lisätä.

Saavutettavuuden vastuuhenkilöt korkeakouluissa tulee nimetä, ja heille tulee antaa budjetointivaltaa, jotta konkreettisia toimia saavutettavuuden eteen olisi mahdollista tehdä.

Elin Blomqvist                                  Jani Hyppänen

puheenjohtaja                                 pääsihteeri

Lisätietoja                  asiantuntija Veli-Matti Taskila, 050 389 1013, [email protected]