Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:

Yleistä

SAMOK on tyytyväinen taustamuistiosta ilmikäyvään asenteeseen siitä, että koulutuksellisen tasa-arvon epäkohdille pyritään todella tekemään jotain. Toimenpide-ehdotuksetkin ovat sopivan konkreettisia. Seuraavassa on yleisiä huomioitamme koulutuksellisesta tasa-arvosta.

SAMOK näkee, että mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu parhaiten maksuttoman koulutuksen kautta. On osa globaalia vastuuta tarjota maksuton koulutus kaikille opiskelijoille tasavertaisesti. Koulutuksen on oltava kaikkien saatavilla sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseksi.

Opintotukijärjestelmää uudistettaessa on SAMOKin näkemyksen mukaan huomioitava seuraavat seikat. Opiskelijan toimeentulo on turvattava ensisijaisesti riittävällä opintotuella, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun ja takaa lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon. Opintotuen sitominen indeksiin on toteutettava ja opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisena. Opintolainan nykyisiä elementtejä on kehitettävä paremmin velallista palveleviksi. Opintotukeen tulee tehdä huoltajakorotus, jotta lasten vanhemmatkin voivat keskittyä opiskelemiseen työnteon sijaan.

On erittäin kannatettavaa, että maahanmuuttajille suunnatut ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat koulutukset otetaan opintotuen piiriin. Valmentaviin opintoihin myönnettävä opintotuki ei saa kuitenkaan vähentää tutkintoon johtavaan korkeakoulututkintoon myönnettyä opintotukea.

Ammattikorkeakouluissa opiskeltavien alojen sukupuolittuneisuus on voimakkaampi kuin yliopistoissa. Sosiaali- ja terveysalalla ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista 87 prosenttia on naisia. Tekniikan ja liikenteen alalla opiskelijoista 85 prosenttia on miehiä. Tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa opiskelevista 54 prosenttia on naisia, mutta tutkinnon suorittaneista naisia on 63 prosenttia. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 63 prosenttia on naisia. Ennakkoasenteet siis vaikuttavat varsin paljon ammattikorkeakouluihin hakeutumiseen ja lisäksi opiskelu ammattikorkeakoulussa kohtelee sukupuolia eri tavoin.

Taustamuistiossa nousee huolestuttavana esille maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten suuri korkeakouluopintojen keskeyttämisaste (21 %) sekä aliedustus korkeakoulutuksessa. Erityisen huolestuttavaa on se, että Suomessa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten 30–34 -vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on lähes 10 prosenttia heikompi kuin EU:n keskiarvo (Suomi 24 %, EU-keskiarvo 34 %) sekä lähes 10 prosenttia huonompi kuin vuonna 2007 (silloin 32 %). Tämä on erittäin huolestuttava kehityskulku, sillä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetettiin tavoitteeksi maahanmuuttajien osuuden nostaminen korkeakoulutettavista vastaamaan heidän osuuttaan koko väestöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2012 järjestämässä korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian kirjallisessa väliarvioinnissa ja seminaarissa kävi varsin selvästi ilmi, että strategian tavoitteista monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja siihen liitetty edellä mainittu tavoite ovat jääneet strategian tavoitteissa sekä korkeakoulujen toiminnassa valitettavan pienelle huomiolle.

Yksityiskohtaiset kommentit

Kommentoimme seuraavaksi niitä kohtia ja toimenpide-ehdotuksia, joissa on mielestämme huomautettavaa.

Koulujen sukupuolittuneet käytännöt

Kuten tilastoista käy ilmi, ammattikorkeakoulujen alat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet. Korkeakoulut ovat jokseenkin voimattomia hakijoiden valintojen edessä, asenteet vaikuttavat hakupäätöksiin erittäin paljon. Tämän takia luonnoksen ajatus siitä, että asenteisiin alettaisiin vaikuttamaan jo perusasteella on hyvä ja kannatettava. Haluamme lisätä seuraavan uuden toimenpiteen, jotta muistiossa esitetyt asiat alkaisivat vaikuttamaan aikaisemmin:

Kaikkeen opettajien täydennyskoulutukseen (lastentarhanopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja, ammatillinen opettaja, opinto-ohjaaja) sisällytetään aiempaa enemmän sukupuolisensitiivisiä opetussisältöjä ja -menetelmiä ml. seksuaalivähemmistöjen huomioon ottaminen kasvatus- ja kouluyhteisössä.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -seminaarissa puhunut Helsingin yliopiston tutkija Tuuli Kurki on väitöstutkimuksensa yhteydessä haastatellut maahanmuuttajien parissa työskennelleitä opettajia. Kurki on tarkastellut erityisesti maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia ja tarjontaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen (MAVA) jälkeen. Kurjen tutkimusaineistosta käy ilmi, että MAVA-koulutetut lähestulkoon työnnetään lähihoitajakoulutukseen. Tämä johtuu osittain siitä, että mielikuva maahanmuuttajanaisten sisäsyntyisestä hoivavietistä on vahva. Pohjautuen tähän SAMOK esittää muistioon seuraavaa uutta toimenpidettä:

Opintojenohjaajia ja opettajia täydennyskoulutetaan (esim. VESO-koulutuksissa) tämän tyyppisten tiedostamattomien ja tiedostettujen toimintamallien estämiseksi.

Lukio ja ammatillinen koulutus

SAMOK pitää kaikkia lukiokoulutukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia hyvinä. SAMOK kuitenkin ihmettelee sitä, että muistiossa on varsin erilaiset ehdotukset lukiota ja ammatillista koulutusta varten. On toki selvää, että lukio on korkeakoulutukseen valmistavana koulutuksena erilaisessa asemassa kuin ammatillinen koulutus, mistä suurin osa siirtyy työmarkkinoille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että muistiossa on täysin unohdettu se, että ammattikorkeakouluihin hakeudutaan varsin paljon myös ammatillisen koulutuksen pohjalta. SAMOK esittääkin, että lukion ja ammatillisen koulutuksen toimenpide-ehdotukset yhdenmukaistetaan soveltuvin osin. Samalla niihin tulee lisätä toimenpiteitä, jotka parantavat oppilaiden ajanhallinta- ja opiskelutaitoja. Opiskelijan ammattikorkeakoulu -tutkimuksessa vuodelta 2010 nämä kaksi olivat heikoimpia osia opiskelijoiden opiskelukyvyssä.

Lukiossa on viime vuosina siirrytty kaikki ohjaa -malliin. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä enemmän ohjausvastuuta on myös aineenopettajilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kukin opettaja kertoo oppilaille omasta aineestaan opiskelun näkökulmasta. Tämä on varsin hyvä lähestymistapa varsinkin ottaen huomioon, että opinto-ohjaajat eivät voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita. Tämä jättää kuitenkin lukion opinto-ohjaukseen ammottavan aukon, nimittäin ammattikorkeakoulut ja suuren osan yliopistojenkin koulutuksesta. SAMOK esittääkin seuraavaa uutta toimenpidettä tilanteen korjaamiseksi:

Lukion opetushenkilökuntaa täydennyskoulutetaan ammattikorkeakoulujärjestelmästä ja sen opintotarjonnasta säännöllisesti.

Korkeakoulujen tutkintorakenne ja koulutuksen järjestämistavat saatavuuden parantajina

SAMOK odottaa mielenkiinnolla mitä toimenpide-ehdotuksessakin mainittu koulutuksen rakennemuutosryhmä tulee ehdottamaan. SAMOK pitää aivan keskeisenä, että opiskelijat nähdään yhtenä sidosryhmänä ehdotukseen liittyvässä selvityksessä. Näin suurten muutosten tekeminen edellyttää sidosryhmien laajaa kuulemista, ja vaikutusten arviointia suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tammikuun loppuun mennessä valmistuva selvitys toimii varmaan hyvänä keskustelun avauksena, mutta sen perusteella ei pidä tehdä hätäisiä muutoksia korkeakoulujärjestelmään. SAMOK näkee, että selvityksen pohjalta tehtävät uudistukset sopisivat toteutettaviksi vasta seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja opintoihin valmentautuminen

Luonnoksen toimenpide-ehdotus:

Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää yhdessä korkeakoulujen kanssa mahdollisuudet siirtyä kahteen hakuun ja kahteen alkavaan ryhmään vuodessa ainakin eräillä koulutusaloilla.

SAMOK pitää ehdotusta lähtökohtaisesti hyvänä. Kahteen vuosittaiseen ryhmään siirtymisellä opiskelijoiden valintamahdollisuudet opintojen etenemisen suhteen lisääntyisivät, ja se varmasti vaikuttaisi positiivisesti opintojen etenemiseen. SAMOK näkee, että myös niin sanottuihin jatkuviin hakuihin siirtyminen olisi tärkeää mainita toimenpide-ehdotuksen yhteydessä. Niillä pystyttäisiin vieläkin paremmin vastaamaan nuorten erityistarpeisiin koulutuksen aloittamisen yhteydessä.

Luonnoksen toimenpide-ehdotus:

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhdessä korkeakoulujen kanssa kehittämishankkeen, jolla pyritään tiedostamattomien syrjivien rakenteiden ja käytäntöjen tunnistamiseen ja poistamiseen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Maahanmuuttajataustaisten (ei-äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisten) opiskelijoiden kohdalla tulisi harkita tiettyjä erityisjärjestelyjä muun muassa valintakoetilanteissa ja tenteissä (esimerkiksi lisäaika, sanakirjan käyttö). Pääsykokeen tarkoituksena on ensisijaisesti mitata opiskelijan soveltuvuutta alalle, ei kielitaitoa. On huomioitava lisäksi, että kulttuurisensitiivisyyden ja kulttuurituntemuksen puute saattavat asettaa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tahattomasti epäedulliseen asemaan esimerkiksi sellaisissa koulutusohjelmissa, joissa käytetään haastatteluja valintaperusteena. Opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, ja jonka kulttuurisidonnaiset tavat esimerkiksi keskustelutilanteessa poikkeavat huomattavasti suomalaisista tavoista, saattavat vaikuttaa valintatilanteessa epäedullisesti suhteessa opiskelijalle kulttuurisesti asetettuihin oletuksiin.

SAMOK pitää haastatteluja yleisemminkin syrjinnän mahdollistavana opiskelijavalinnan käytäntönä. Haastattelut mahdollistavat syrjinnän opiskelijavalinnan kannalta merkityksettömien seikkojen perusteella, mikä ei ole korkeakoulunkaan etu. Tähän perustuen esitämme seuraavaa uutta toimenpide-ehdotusta:

Opiskelijavalinnan yhteydessä opiskelijoiden haastatteluista luovutaan. Tästä poikkeamiselle tulee olla painavat perusteet.

Luonnoksen toimenpide-ehdotus:

Korkeakoulut ottavat huomioon markkinoinnissaan ja opiskelijarekrytoinnissaan paremmin aliedustetut ryhmät, esim. maahanmuuttajat ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet. Aliedustettujen ryhmien, erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden pääsyä korkeakoulutukseen tuetaan mm. avoimen korkeakoulun tarjontaa kehittämällä.

Esitetyn toimenpiteen lisäksi on huomioitava valmentavien opintojen rooli korkeakoulutukseen pääsyssä. Valmentavien opintojen tarjoaminen maahanmuuttajataustaisille on kannatettava toimenpide, ja SAMOK on tyytyväinen nykyisessä laissa mainittuun mahdollisuuteen tarjota ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. SAMOK kuitenkin katsoo, että opintojen laajuudesta tulisi säätää asetuksella ja opintojen vähimmäislaajuudeksi asetetaan 30 opintopistettä. Riittävän laajojen valmentavien opintojen tarjoaminen opiskelijoille mahdollistaa valmiuksien kehittämisen korkeakouluopintojen vaatimalle tasolle. Tasa-arvonäkökulman kannalta on pidettävä huolta siitä, että tarjottavat valmentavat opinnot ovat laadukkaita ja, että niiden suorittaminen madaltaa kynnystä hakeutua korkeakouluopintoihin.

Opetuksen järjestämistavat ja opintojen ohjaus korkeakouluissa

Muistiosta puuttuu saavutettavuuden näkökulma kokonaan korkeakoulutuksen osalta. Korkeakoulutuksen tulee olla saavutettavaa kaikille. Saavutettavuus ei ole vielä kaikkien ammattikorkeakoulujen strategioissa ja niissä missä se on, linja ei useinkaan ole riittävän kirkas. Ammattikorkeakouluissa tarvitaan vielä kehittämistyötä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin ympäristön parantamiseksi. Opiskelun ja opetuksen saavutettavuudessa on vielä runsaasti haasteita ammattikorkeakouluittain ja ammattikorkeakoulujen sisällä. Fyysisen esteettömyyden haasteena ovat etenkin vanhat ja suojellut rakennukset. Vuosina 2006-2011 toiminut valtakunnallinen korkeakoulujen esteettömyyshanke ESOK julkaisi mm. suositukset ja oppaan esteettömästä opiskelijavalinnasta sekä useita opaslehtisiä monenlaisuuden huomioimiseen. SAMOK peräänkuuluttaa näiden tuotosten nykyistä parempaa hyödyntämistä. Alla on lisäksi muutamia uusia toimenpide-ehdotuksia saavutettavuuteen liittyen.

Saavutettavuutta tulee parantaa tekemällä kehittämistyötä pitkäjänteisesti ja kauaskantoisesti. Sen vuoksi saavutettavuuden tulee olla osa ammattikorkeakoulujen strategista suunnittelua. Korkeakouluille tulee lisäksi luoda yhteiset saavutettavuutta koskevat käytänteet samalla kun siirrytään yhteiseen uuteen hakujärjestelmään.

Erityisjärjestelyjä tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet tulee huomioida ja tarjota tarvittavat tukijärjestelyt pääsykokeissa ja tenteissä. Ammattikorkeakoulujen tulee tarvittaessa tarjota mahdollisuus suorittaa opintoja vaihtoehtoisilla tavoilla. Joustavien ja monimuotoisten opiskelumahdollisuuksien lisääminen hyödyttää kaikkia opiskelijoita, ei vain vammaisia opiskelijoita tai erilaisia oppijoita.

Opetuksen ja ohjauksen on oltava saavutettavaa, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua opetukseen ja menestyä opinnoissaan. Lisäksi on kehitettävä luovia tapoja parantaa vanhojen ja/tai suojeltujen rakennusten esteettömyyttä.

Opetushenkilökunnan saavutettavan pedagogiikan asiantuntemusta tulee lisätä.

Saavutettavuuden vastuuhenkilöt korkeakouluissa tulee nimetä, ja heille tulee antaa budjetointivaltaa, jotta konkreettisia toimia saavutettavuuden eteen olisi mahdollista tehdä.

Korkeakouluja ohjeistetaan valintamenettelyihin ja pääsykokeisiin liittyvistä mahdollisista erityisjärjestelyistä, joilla voidaan tukea tiettyjen aliedustettujen ryhmien positiivista erityiskohtelua. Esimerkkejä näistä käytänteistä ovat esimerkiksi pidennetty vastausaika ja/tai sanakirjan käyttö pääsykoetilanteessa. Lisäksi SAMOK muistuttaa kulttuurisidonnaisista arviointiperusteista korkeakoulujen haastattelutilanteissa.

Luonnoksen toimenpide-ehdotus:

Korkeakoulut lisäävät tukea erityisesti opiskelun alkuvaiheessa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille, erityisesti kotimaisten kielten tarjontaa lisäämällä.

SAMOK on erittäin tyytyväinen toimenpide-ehdotukseen ja muistuttaa vielä, että kyseessä ei ole vain maahanmuuttajiin kohdistuva toimenpide, vaan synergiaetuna voidaan tarjota edistyneemmän tason kieliopintoja myös kansainvälisille opiskelijoille.

Luonnoksen toimenpide-ehdotus:

Korkeakoulut varmistavat riittävät opintopsykologipalvelut opiskelijoilleen.

SAMOK pitää tätä toimenpide-ehdotusta erittäin hyvänä. Siihen voisi lisätä kuitenkin myös muut opintojen edistymistä tukevat tukipalvelut. Myös opintopsykologia edeltävien palvelujen tulisi olla kunnossa, jotta opinnot voivat edetä.

Korkeakouluopiskelijoiden sukupuolittuneisuus

Kuten todettua, ammattikorkeakouluopiskelijat ovat voimakkaasti sukupuolittuneet. Onkin siis hyvä, että luonnoksessa tartutaan tähän aiheeseen.

SAMOK on kuitenkin tyytymätön ehdotettuihin toimenpiteisiin, sillä kiintiöihin liittyy monenlaisia ongelmia. Lisäksi SAMOK ihmettelee miksi kiintiöitä ehdotetaan koskemaan vain naisvaltaisia aloja. Kiintiöratkaisun tilalla tulisi olla esimerkiksi korkeakoulujen markkinoinnin kehittäminen ja aiempien opintoasteiden opinto-ohjauksen sekä opetushenkilökunnan asenteiden kehittäminen.

Avoin korkeakoulu

SAMOK pitää tähän liittyvää toimenpide-ehdotusta hyvänä. SAMOK peräänkuuluttaa nykyistä parempaa yhteistyötä korkeakoulujen välille avoimen korkeakouluopetuksen tiedotuksen ja tunnettuuden parantamiseksi.

Sora-lainsäädäntöuudistus

Toimenpide-ehdotus:

Sora-lainsäädännön toteutumista ja sen vaikutuksia seurataan sekä arvioidaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen pääsyn näkökulmasta.

SAMOK pitää tätä ehdotusta erittäin hyvänä. SAMOK muistuttaa, että kyseinen lainsäädäntö koskee myös terveydenhuollon toimijoita ja erityisesti opiskeluterveydenhuoltoa. Onkin siis tärkeää, että arviointi tehdään yhteistyössä niiden ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. SAMOK pitää aivan keskeisenä, että opiskelija- ja vammaisjärjestöt ovat mukana arvioinnissa.