SAMOK pitää turvallisuutta tärkeänä asiana ja on hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut panostavat siihen selvityksen muodossa. Turvallisuus tai turvattomuus syntyy yhteisöjen kaikesta toiminnasta, joten ennaltaehkäisevien palvelujen toiminta tulee varmistaa. Opiskelijoiden osallistaminen korkeakoulujen toimintaan on tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja se on omiaan luomaan kokemuksen turvallisuudesta. Yhtä tärkeää on tehdä kartoitus niistä seikoista, jotka uhkaavat korkeakoulun turvallisuutta. Vasta kartoituksen jälkeen voidaan rakentaa uskottava järjestelmä ennaltaehkäisemään näitä uhkia.

Selvityksen lähtökohdat ovat hyvät. SAMOK pitää korkeakoulujen yhteisten turvallisuuskäytäntöjen rakentamista järkevänä ajatuksena. Samoin on hyvä, että viestintä on otettu tärkeäksi osaksi selvitystä, sillä suomalaisilla korkeakouluilla on myös yleisesti paljon parannettavaa viestintänsä avoimuudessa. Olisi hyvä, että korkeakoulujen käytössä olisi jonkinlainen yhteinen opas tai tarkistuslista, jotta turvallisuuskäytännöt ja niihin liittyvä viestintä saadaan tarkastettua ja mahdolliset puutteet korjattua yhtenäisellä tavalla.

SAMOK pitää valitettavana, että selvityksen osien toteutuksessa on osittain merkittäviä puutteita, jotka voivat viedä siltä uskottavuutta. Olisi ollut hyvä toteuttaa selvitys huolellisemmin ja että suomalaisia korkeakouluja olisi ollut mukana kyselyssä ja kartoituksessa. On arveluttavaa, että suosituksia laaditaan ilman tietoa turvallisuustilanteesta ja tietoa siitä, miten korkeakoulut ovat varautuneet tällä hetkellä.

Suosituksista

Suosituksista olennaisimpina SAMOK pitää kaikkien korkeakouluyhteisön jäsenten kouluttamista ja viestinnän avoimuutta koskevia osia.

SAMOK näkee raportissa suositellun korkeakoulujen riskienhallintamallin tuovan yhtenäisyyttä ja selkeyttä turvallisuusasioihin suomalaisissa korkeakouluissa. On tärkeää että riskienhallintamalli perustuisi toimivaksi todettuihin standardeihin. SAMOK pitää arveluttavana, että turvallisuusmallia ollaan ottamassa yrityspuolelta. On muistettava, että korkeakoulu on ensisijaisesti yhteisö, jossa ei ole asiakkaita vaan yhteisön jäseniä.

SAMOK pitää tärkeänä, että riskienhallinnasta tulee läpinäkyvää; kuten raportin suosituksissa esitetään. Tämä olisi erityisesti olennaista, jotta korkeakoulussa voitaisiin avoimesti keskustella uhaksi koetuista asioista. SAMOK pitää turvallisuusviestinnän parantamista tärkeänä. On siis hyvä, että suosituksissa mainitaan viestinnän parantaminen.

SAMOK pitää suosituksissa esitettyä turvallisuuskoulutusta tärkeänä asiana, mutta näkee sen myös itsestään selvänä tilanteessa, jossa otetaan uusi kaikkia korkeakouluyhteisön jäseniä koskeva turvallisuusjärjestelmä käyttöön. SAMOK muistuttaa, että opiskelijoiden on myös päästävä osallistumaan turvallisuuskoulutuksiin.

SAMOK ei kannata korkeakouluturvallisuuden neuvottelukunnan perustamista. Turvallisuusverkosto riittää yhteistyön rakenteeksi. SAMOK katsoo, että yhteistyössä on tärkeintä keskustella yhteisistä käytänteistä. Suomella on turvallisuusviranomaisia, joiden tehtäviin turvallisuustilanteen kotimainen ja kansainvälinen seuranta kuuluu. SAMOK ei pidä sitä korkeakoulujen tehtävänä.

Standardien kartoittaminen

On hyvä, että erityisesti erilaisia turvallisuusstandardeja tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden merkitys organisaatioille. Korkeakoulujen johto sitoutetaan turvallisuustyöhön, kun esitettyjen mallien raportoinnista tulee selkeä osa turvallisuusprosessia. Johdolla on muita paremmat mahdollisuudet nähdä turvallisuusasiat laajasti, joten heidän sitouttamisensa on erittäin tärkeää.

On positiivista, että osana turvallisuusasioiden hoitoa pidetään riskien kartoitusta, jonka avulla pystytään määrittämään riittävä turvallisuusorganisaatio ja kohdistamaan toimet oikeisiin kohteisiin. Opiskelijat tulee ottaa mukaan valmisteluun ja riskien kartoituksessa jo ennen suunnitelmien toteuttamista.

Kysely

Kysely kohdistettiin QS-rankingissa menestyneisiin korkeakouluihin. Ratkaisu on huono, sillä rankingissa ei mitata turvallisuutta sinänsä lainkaan. Korkeakoulu on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa, joten kysely olisi pitänyt kohdentaa maihin, joiden kulttuuri ja turvallisuustilanne vastaavat Suomen tilannetta.

Ongelmana oli myös se, että kysely toteutettiin englanniksi, mikä on johtanut siihen että vastaukset ovat pääasiassa anglosaksisista maista. Näiden maiden turvallisuustilanne, kulttuuri ja korkeakoulutuksen rahoitus eroavat olennaisesti Suomesta. Tulokset eivät siis ole välttämättä sovellettavissa meidän tilanteeseemme.

Kyselyn puutteena on pidettävä myös sitä, että kohderyhmänä on ollut pelkästään korkeakoulujen turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Näin näkökulma on jäänyt väistämättä kapeaksi ja järjestelmäpainottuneeksi. Turvallisuutta ei pidä nähdä korkeakoulun muusta toiminnasta erillisenä toimintana. Sen sijaan siihen pitää ottaa kokonaisvaltainen lähestymistapa ja sitä tulee tehdä yhteistyössä kaikkien korkeakouluyhteisön jäsenten kanssa.

Verkkosivuviestinnän kartoittaminen

Samoin kuin kyselyssä, myös verkkosivuviestinnän kartoittamisessa on puutteita. Raportissa pidetään englanninkielisten maiden korkeakoulujen verkkoviestintää parhaimpana, mikä ei sinänsä ole ihme, jos kartoituksessa keskitytään englanninkieliseen verkkoviestintään. Raportissa tunnustetaan tämä puute ja huomautetaan, että omalla kielellä oleva viestintä on ei-englanninkielisissä maissa englanninkielistä viestintää parempaa. Tästä huolimatta kyselyssä keskityttiin vain englanninkieliseen viestintään.

Toisena puutteena on pidettävä sitä, että kartoitus vaikuttaa lähtökohtaisesti olettavan, että verkkosivuviestintä antaa hyvän kuvan organisaation muusta turvallisuusviestinnästä. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa vaan korkeakoulun sisäinen viestintä, koulutukset ja turvallisuuteen liittyvä toiminnan organisointi voivat olla hyvällä tasolla huolimatta siitä, että julkisilla verkkosivuilla turvallisuudesta viestittäisiin suppeasti.