Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien korkeakoulujen opiskelijavalintoja

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu kunnioittaen seuraavaa:

Yleistä

SAMOK pitää luonnoksessa esitettyjä tavoitteita lähtökohtaisesti hyvinä. On kuitenkin valitettavaa, että työurien pidentämisen varjolla ollaan valmiita luomaan järjestelmiä, joiden seurauksena opintoihin ja uraan liittyvistä virhevalintojen tekemisestä tulee nuorelle nykyistäkin raskaammat seuraukset. Tällaisia ovat esimerkiksi esitysluonnoksessa esitetty kiintiöinti ja päävalintojen varaaminen opiskelijavalintojen kehittämisen niin sanotussa toisessa vaiheessa niille, joilla ei vielä ole tutkintoa tai korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Jos esitetty järjestelmä tulee voimaan, SAMOK pelkää, että korkeakouluihin pyrkivien lahjakkuus menee hukkaan, koska järjestelmä pakottaa heidät sitoutumaan vääriksi kokemiinsa opiskelupaikkoihin.

SAMOK vaatii, että opiskelijoiden on aidosti mahdollisuus siirtyä korkeakoulujen sisällä ja välillä, jos kiintiöt otetaan käyttöön. Yhdessä erillisvalintojen kanssa ne ovat ainoa vaihtoehto, jos opintoalan vaihtamisesta päävalintojen kautta tehdään vaikeaa tai mahdotonta.

SAMOK oudoksuu sitä, että luonnoksessa esitetyillä toimenpiteillä osittain korjataan korkeakoulujen omia sisäisiä ongelmia. Ei ole millään tavalla kohtuullista, että joidenkin alojen vetovoimasta johtuvia vääristymiä opiskelijoiden hakeutumiskäyttäytymisessä korjataan sillä, että päävalintojen kautta uudelleen hakeutuminen tehdään tarpeettoman vaikeaksi. Tämä ongelma tulisi mieluummin korjata kyseisten korkeakoulujen sisäisillä toimenpiteillä.

Erityisen hyvää luonnoksessa on siinä esitettävä korkeakoulujen yhteinen yhteishaku. Hakeutuminen korkeakoulutukseen selkeytyy yhteisellä hakujärjestelmällä. Samalla päästään eroon hakijan näkökulmasta tarpeetonta epäselvyyttä hakemiseen tuoneista rinnakkaisista hakujärjestelmistä.

SAMOK korostaa, että luonnoksessa esitettyjen muutosten voimaantulosta on tiedotettava riittävästi. Luonnoksessa esitetyt muutokset ovat erittäin merkittäviä hakijan hakupäätösten kannalta, ja siten jokaisen potentiaalisen hakijan on tiedettävä niistä riittävästi. Tämä on tärkeää myös siksi, että tehtyjä muutoksia pystytään arvioimaan. SAMOK pitää tärkeänä, että arviointi tehdään huolellisesti ja että arvioinnin tuloksilla on todellinen merkitys, kun päätetään, siirrytäänkö niin sanottuun toiseen vaiheeseen vai ei.

Kiintiöinti ja toinen vaihe

SAMOK tyrmää luonnoksessa esitetyn hakijoiden kiintiöinnin ja luonnoksessa toiseksi vaiheeksi nimitetyn suunnitelman, jonka mukaan päävalinnat varattaisiin hallitusohjelman mukaisesti henkilöille, joilla ei ole opiskelupaikkaa ja aikaisempaa tutkintoa. Kun nämä esitykset yhdistetään suunnitelmaan lisätä todistusvalintoja, joudutaan tilanteeseen, että lukiossa tehdyt opintovalinnat ja perhetausta merkitsevät aikaisempaa enemmän korkeakouluun pyrkimisessä. Yksikin virhevalinta esitetyssä järjestelmässä johtaa käytännössä siihen, että pääsy hakijan haluamalle alalle vaikeutuu merkittävästi.

SAMOK katsoo, että korkeakoulun on pystyttävä itse asettamaan kiintiön suuruus erikseen kuhunkin hakukohteeseen. Näin pystyttäisiin vastaamaan alueelliseen ja alakohtaiseen hakutilanteeseen kaikkein parhaiten.

SAMOK katsoo, että vuonna 2013 ja sen jälkeen suoritetut korkeakoulututkinnot ja -opinnot sekä vastaanotetut opinto-oikeudet vaikuttavat kiintiöintiin, koska silloin voidaan olettaa hakijoiden olleen tietoisia uudistuksen merkityksestä korkeakouluihin hakeutumiseen. Näin voidaan varmistaa, että hakijoiden ja opiskelijoiden oikeusturva toteutuu. SAMOKin mielestä esitysluonnoksen aikataulu on aivan liian tiukka, jotta pystyttäisiin siirtymään joustavasti päävalintojen varaamiseen vain ns. uusille hakijoille.

Hakeminen ja työmarkkinatuki

SAMOK on pettynyt opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön väliseen yhteistyöhön korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Lukion päättäneet nuoret ovat oikeutettuja toimeentulotukeen vain siinä tapauksessa, jos he ovat hakeneet yhteishaussa kahteen ammattikorkeakoulujen ja yhteen yliopistojen hakukohteeseen. Vaikka tätä velvoitetta muutettaisiinkin siten, että hakukohteet voisivat olla mitä tahansa korkeakoulujen tutkintoon johtavia hakukohteita, ei tämä muutos poistaisi sitä ongelmaa, että henkilön on haettava kolmeen hakukohteeseen varmistaakseen toimeentulonsa, jos hän ei saakaan opiskelupaikkaa.

Jos käytetään kiintiöitä, kasvatetaan todistusvalintojen merkitystä ja pidetään pakkohakua työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä, seurauksena on, että perhetaustan ja aikaisempien oikeiden opintovalintojen merkitys kasvaa pyrittäessä korkeakouluun. Tämä on omiaan kasvattamaan koulutuksen periytyvyyttä. Vain niillä, joilla on varakkaat vanhemmat tai muu toimeentulon lähde lukion jälkeen, on enää mahdollisuus pyrkiä useampana vuonna peräkkäin samaan hakukohteeseen.

Siirtymät korkeakoulujen sisällä ja välillä

SAMOK pitää kiintiöinnin tai vain “uusille” opiskelijoille varattavien päävalintojen edellytyksenä sitä, että korkeakoulujen sisäiset ja väliset siirtymät ovat kattavat. Uusi järjestelmä johtanee siihen, että nykyistä suurempi osa opiskelupaikan saaneista kokee joutuneensa vääriin opintoihin ilman todellista mahdollisuutta pyrkiä muualle. Sisäisten siirtymien ongelmana on se, että ne ovat tyypillisesti vain samalle tai läheiselle alalle ja että korkeakoulut eivät ole kovin halukkaita toteuttamaan niitä. Siirtymissä olennaista olisi se, että opiskelija pääsisi opiskelemaan haluamaansa alaa tai sen lähellä olevaa alaa. SAMOK pitää erittäin tärkeänä, että potentiaalisille hakijoille tiedotetaan riittävästi ja totuudenmukaisesti mahdollisuuksista siirtyä opinnoista toisiin. Vain näin he voivat arvioida eri hakupäätösten vaikutuksia tuleviin opiskelumahdollisuuksiinsa.

Hakutoiveet

SAMOK on pettynyt siihen, että ministeriössä olleet työryhmät ovat työssään unohtaneet hakijanäkökulman hakutoiveiden lukkoonlyömisen osalta. Aikataulu on rakennettu puhtaasti nykyisten käytänteiden näkökulmasta. Otettaessa kiintiöintiä käyttöön olisi kaikkien etu tehdä hakuprosessista hakijan kannalta mahdollisimman joustava. Näin pystyttäisiin välttämään edes osa vääristä hakuvalinnoista ja niiden seurauksena tulevista opintojen viivästymisistä ja keskeyttämisistä.

Hakijan kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että hän voisi vielä pääsykokeiden jälkeenkin päättää, haluaako todella hakea kyseiseen hakukohteeseen ja missä kohdassa kyseinen kohde on hakutoivejärjestyksessä. Pääsykokeisiin valmistautuminen ja joissakin tapauksissa niissä käyminen voi avata silmiä niin paljon, että hakija haluaa poistaa hakukohteita tai muuttaa järjestystä. SAMOK ei näe mitään asiallista syytä, minkä takia järjestelmää ei edelleen voisi rakentaa tällaiseksi. Uusi järjestelmä luottaa sokeasti siihen, että kaikki korkeakoulupaikan saaneet ovat tehneet niin hyvän valinnan, että opinnot tulevat suoritetuiksi. Mahdollisuus hakutoivejärjestyksen muuttamiseen jälkeenpäin olisi yksi pieni askel hyvien hakuvalintojen takaamiseksi.

SAMOK esittää, että hakemisen yhteydessä olisi mahdollista ilmoittaa, että on valmis ottamaan vastaan aloituspaikan hakutoivetta vastaavasta hakukohteesta mistä tahansa korkeakoulusta ja miltä tahansa paikkakunnalta, jos hakukohde ei täyty yhteishaussa. Näin todennäköisyys opiskelupaikan saamiseen kasvaisi siinä tapauksessa, jos pisteet eivät riittäisikään ensimmäiseen hakukohteeseen. Tämä tehostaisi myös aloituspaikkojen täyttöä ja vähentäisi tarvetta täydennyshauille.

Todennetun osaamisen rekisteri

SAMOK pitää esitysluonnoksen yhtenä osana olevaa todennetun osaamisen rekisteriä tärkeänä askeleena elinikäisen ohjauksen kannalta. Olennaista on se, että rekisterissä olevia tietoja osaamisesta voidaan käyttää neuvonnan ja ohjauksen tukena kaikkialla, niin verkkopalveluissa kuin viranomaisen palvelupisteessäkin asioidessa. Tämä tullee parantamaan ohjausta olennaisesti. SAMOK pitää tärkeänä, että kansalainen pääsisi itse katselemaan ja täydentämään tietojaan esimerkiksi työkokemuksestaan sekä esimerkiksi tulostamaan CV:nsä työnhakua varten. Tässä yhteydessä on myös arvioitava, olisiko järkevää toteuttaa tietokanta siten, että kansalaisen niin halutessa myös kolmannen osapuolen olisi mahdollista käyttää tietoja omissa palveluissaan. Näin kansalaisten käytettävissä olisi laajempi ja varmasti parempi palveluvalikoima kuin mitä valtion kustantamat verkkopalvelut tarjoavat. Tietoturva-asiat on otettava todennetun osaamisen rekisterin osalta vakavasti, vaikka tiedot eivät olekaan luonteeltaan niin arkaluonteisia kuin esimerkiksi terveystiedot ovat.

Korkeakoulukelpoisuus

SAMOK pitää esitysluonnoksessa olevaa korkeakoulukelpoisuuden yhtenäistämistä tarpeettomana toimenpiteenä. Vaikka hakujärjestelmä uudistetaankin, korkeakoulukelpoisuus voisi aivan hyvin säilyä nykyisellään, sillä järjestelmään voitaisiin aivan hyvin syöttää eri algoritmit riippuen korkeakoulun käyttämästä korkeakoulukelpoisuudesta. Se, että ylioppilastutkintoa pdietään korkeakouluun pääsemisen edellytyksenä, todennäköisesti hidastaa korkeakouluun siirtymistä.

Opiskelijakunnan jäsenmaksun kerääminen

Esitysluonnoksessa mainitaan mahdollisuus ylioppilaskunnan jäsenmaksun keräämiseen järjestelmän kautta ensimmäistä kertaa korkeakouluun ilmoittautuvilta. SAMOK pitää tärkeänä, että sama mahdollisuus jäsenmaksun keräämiseen koskee myös ammattikorkeakoulujen lakisääteisiä opiskelijakuntia, vaikka niiden jäsenyys vielä onkin vapaaehtoista.

SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Helmi Selamo
puheenjohtaja

Jani Hyppänen
pääsihteeri

Lisätietoja:  asiantuntija Veli-Matti Taskila, 050 389 1013, [email protected]