Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä seuraavaa:
Suomen kanta komission tiedonantoon
SAMOK pitää Suomen kantaa komission tiedonantoon koulutuksen uudelleenajattelusta pääsääntöisesti hyvänä ja tiedonannon keskeiset vahvuudet ja heikkoudet tunnistavana. SAMOKin näkemyksen mukaan koulutuspolitiikan suunnasta on syytä käydä koko EU:n laajuista keskustelua, mutta tavoitteiden toteuttamisen keinot tulee jatkossakin säilyttää kansallisesti päätettävissä.
SAMOK tukee Suomen kantaa ammatillisen koulutuksen alan kehittämisen jatkamisesta Kööpenhaminan prosessin yhteydessä. Korkeakoulutuksen alalla Bolognan prosessi on toiminut erinomaisena foorumina korkeakoulutuksen kansainvälisen yhteistyön ja vertailtavuuden edistämisessä ja laadun kehittämisessä. Kööpenhaminan prosessilla on SAMOKin näkemyksen mukaan kaikki edellytykset toimia samankaltaisena menestystarinana ammatillisen koulutuksen osalta.
SAMOKin näkemyksen mukaan ammatillisten koulutusjärjestelmien laatua ei voida arvioida pelkästään tutkinnon suorittaneiden työllistymisen perusteella. Sinänsä esimerkkeinä mainittujen Saksan, Itävallan, Tanskan ja Alankomaiden ammatillisen koulutuksen järjestelmissä on kiistämättä paljon hyvää ja maiden eurooppalaisittain vähäinen nuorisotyöttömyys on ehdottomasti tavoiteltava asia. Kuitenkin elinikäisen oppimisen kannalta Suomen järjestelmän keskeisenä vahvuutena on ammatillisen toisen asteen koulutuksen antama yleinen jatko-opintokelpoisuus. Tätä tulisi korostaa myös Suomen kannassa.
SAMOK kannattaa Suomen kantaa varauksellisesta suhtautumisesta jäsenvaltioille annettavista opetuksen sisältöihin liittyvistä ohjeista ja suosituksista. Opintoihin sisältöihin liittyvät kysymykset kuuluvat SAMOKin näkemyksen mukaan ensisijaisesti oppilaitoksille ja opettajille, varsinkin korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tuottamien, työllistymisen ja sivistyksen kannalta olennaisten taitojen pohtiminen ylikansallisesti EU:n tasolla on kuitenkin tarpeellista edesauttaen koulutuksen laadun kehittymistä.
SAMOK pitää tiedonannossa mainittujen monialaisten taitojen, kuten yrittäjyyden, vieraiden kielten ja digitaalisten taitojen merkitystä työllistymiselle huomattavana. Monialaisia taitoja kehittäviä kokonaisuuksia tulee sisältyä kaikkien koulutusasteiden opetukseen. Tällä hetkellä Suomessa esimerkiksi moniin ammattikorkeakoulututkintoihin ei mahdu riittävää määrää liikkuvuuden kannalta tärkeitä kieliopintoja.
SAMOK kaipaa vahvempaa julkista investoimista koulutukseen. Koulutukseen investoimista ei tule nähdä pelkästään työmarkkinoiden tarpeista ja talouskasvun näkökulmasta, vaan investoinneissa on huomioitava erityisesti kaikkien tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet. Vasta julkaistusta Eurydice raportista “Funding of Education in Europe 2000-2012” käy ilmi, että talouskriisin myötä koulutuksen julkinen rahoitus on laskenut lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomessa koulutukseen käytetään julkista rahaa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa niin euromääräisesti kuin myös suhteessa bruttokansantuotteeseen (Eurydice: figure 2.2 ja figure 2.3).
Lisäksi SAMOK toivoo, että Suomen kannassa nostettaisiin selkeästi esiin kaksivuotisten korkeakoulututkintojen kehittäminen kansallisten tarpeiden pohjalta. Suomessa ei ole ilmennyt työmarkkinoiden tarvetta nykyistä suppeamman osaamisen tuottaville lyhyille korkeakoulututkinnoille. SAMOK myös kummeksuu komission tiedonannon esitystä lyhyttutkintojen tuomisesta suhteellisen tiukkojen osaamisvaatimusten terveydenhuoltoon.
Jäsenvaltioiden ensisijaiset tavoitteet
SAMOK pitää jäsenvaltioille annettuja tavoitteita pääsääntöisesti oikeansuuntaisina ja kannatettavina. SAMOK suhtautuu kuitenkin erittäin kriittisesti komission pyrkimyksiin koulutuksen kustannusten siirtämisestä enenevissä määrin opiskelijoiden vastuulle.
SAMOK jakaa komission huolen jäsenvaltioiden tekemistä leikkauksista koulutusinvestointeihin. Valitettavasti juuri Suomi on leikannut koulutuksen rahoitusta jopa poikkeuksellisen paljon. Osaamiseen perustuvan kasvun tavoitteleminen samaan aikaan kun ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaukset yltävät hallituskauden aikana jopa 18 prosenttiin ei ole kestävää politiikkaa. Ammattikorkeakoulujen ohella muutkaan koulutuksen järjestäjät eivät ole säästyneet leikkauksilta.
SAMOKin näkemyksen mukaan lyhytkestoisten korkea-asteen tutkintojen kehittämisen täytyy lähteä kunkin maan kansallisista tarpeista ja tätä tulisi korostaa myös tiedonannossa. Suomen työmarkkinoilla ei ole työmarkkinajärjestöjen mukaan kysyntää lyhytkestoisen korkeakoulututkinnon tuottamalla osaamiselle.
SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY
Mikko Valtonen Jani Hyppänen
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja asiantuntija Mikko Vieltojärvi, 050 389 1014, [email protected]