Eduskunta

Sivistysvaliokunta

Lausuntopyyntö 15.11.2013

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 116/2013 VP EDUSKUNNALLE LAEIKSI OPINTOTUKILAIN SEKÄ LUKIOKOULUTUKSEN JA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJOIDEN KOULUMATKATUESTA ANNETUN LAIN 2 §:n MUUTTAMISESTA

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry lausuu pyydettynä eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä HE 116/2013 vp eduskunnalle seuraavaa

Yleistä

SAMOK pitää lakiesitysluonnosta pääasiallisesti hyvänä ja tehtyjä muutoksia perusteltuina. SAMOK kannattaa erityisesti opintotuen sitomista indeksiin. SAMOK muistuttaa, että mikäli korkeakouluopintoja halutaan nopeuttaa, on tehtävä myös paljon korkeakoulupoliittisia toimenpiteitä, jotta opintojen suorittaminen tavoiteajassa olisi oikeasti mahdollista. Nykyinen opintotukilaki on kuitenkin lukuisten lakimuutosten takia sekava ja vaikeasti hahmotettava. SAMOK toivoo opintotukeen nykyistä selkeämpää lainsäädäntöä, ja lakiluonnoksessa onkin joiltakin osin tämän suuntaista kehitystä. Opiskelijan kannalta paras ratkaisu olisi opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, joka yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi opintotukijärjestelmäämme.

4 a § Opinto-oikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa

SAMOKin näkemyksen mukaan lakiesitysluonnos selkiyttää ammatillista näyttötutkintoa suorittavien asemaa suhteessa opintotukeen sekä käsitystä oppilaitoksen asemasta koulutuskentällä.

5 a § Päätoimiset opinnot

SAMOK kannattaa erittäin lämpimästi lainsäädäntöprosessissa tapahtuneiden virheiden korjaamista.

7 § Opintotukeen oikeuttava aika

Esityksen mukaan kaikkiin korkeakouluopintoihin myönnettävää opintotukiaikaa lyhennetään 70 tukikuukaudesta 64 tukikuukauteen.

Opintotuen tukikuukausien vähentäminen ei SAMOKin näkemyksen mukaan ole kestävä, eri opintoaloilla opiskelevia yhdenvertaisesti kohteleva eikä sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa kehittää opintotukea. Tukikuukausien vähentäminen heikentää erityisesti matalasti koulututettujen tai vähävaraisten vanhempien lasten kouluttautumismahdollisuuksia. Pisimpään opiskelevat ne, joiden vanhemmat eivät ole korkeakoulutettuja. Rajaamalla tiukemmin opintotuen saamista siis vahingoitetaan juuri niitä opiskelijoita, jotka tarvitsisivat korkeakouluopintoihinsa kaikkein eniten tukea.

7 c § Lukuvuoden tukikuukausien määrä

SAMOK pitää opintotuen kalenterikuukausittaiseen laskentamalliin siirtymistä opintotukilainsäädäntöä selkiyttävänä asiana.

11 § Opintorahan määrä

Ehdotus opintorahan sitomisesta indeksiin on yksi keskeisimmistä elementeistä toimivan ja uskottavan opintotukijärjestelmän kannalta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna opintotuen indeksisidonnaisuus kannustaa päätoimiseen opiskeluun.

15 § Opintolainan valtiontakaus

SAMOK kannattaa opintotuen valtiontakauksen laajentamista niille opiskelijoille, jotka eivät vanhempiensa tulojen perusteella ole oikeutettuja opintorahaan sekä lukiolaisille, joille maksetaan lapsilisää ja ovat vanhempiensa tulojen perusteella oikeutettu opintorahaan. Muutokset omalta osaltaan oikeudenmukaistavat opintotukilainsäädäntöä.

15 b–g § Opintolainahyvitys

SAMOK pitää opintolainahyvitystä nykyistä opintolainavähennystä parempana opintolainan houkuttelevuutta lisäävänä järjestelmänä, mutta ei näe, että opintolainahyvitys oleellisesti parantaisi tutkintojen suorittamisaikoja tai että se parantaisi opintotuen kannustavuutta nykytilaan nähden. Sen sijaan järjestelmä vaatii lisämäärärahoja opintotukibudjettiin. Nämä määrärahalisäykset eivät kohdistu opiskelijoille, vaan valmistuneille työelämään siirtyville, joiden taloudellinen asema on pääsääntöisesti huomattavasti parempi kuin opiskelijoiden. SAMOKin näkemyksen mukaan kaikkien opintoetuuksien tulisi realisoitua opiskeluaikana. Opintososiaalisten etuuksien maksamista muille kuin opiskelijoille ei voi pitää valtiontaloudellisesti kovin tehokkaana ratkaisuna aikana, jolloin osa opiskelijoista on pakotettuja paikkaamaan puutteellista toimeentuloaan työskentelemällä opintojensa ohella. Vaikka SAMOK pitävää lainahyvitysjärjestelmää joiltain osin parempana kuin nykyistä verovähennysjärjestelmää, se on perusluonteeltaan ja -ongelmiltaan edelleen hyvin samankaltainen kuin nykyinen verovähennysjärjestelmä.

SAMOK pitää ongelmallisena myös sitä, että opintolainahyvitykseen on tuotu opintolainavähennyksen opiskeluajan laskentasääntö sellaisenaan. Lakimuutoksen yhteydessä olisi ollut tilaisuus tarkastella tosiasiallista opintojen aloittamispäivää sekä asevelvollisuuden todellista vaikutusta opintoihin. Nykykäytäntö on monilta osin ongelmallinen ja saattaa kohdella opiskelijoita eriarvostavasti.

16 § Valtiontakauksen suuruus

Opintolainan valtiontakauksen korottaminen vie opintotukijärjestelmää periaatteessa lainapainotteisempaan suuntaan. Nykymuotoisen opintotukijärjestelmän vahvuus perustuu siihen, että opintorahan ja opintolainan suhde on vakaa. SAMOK ei tässä tapauksessa kuitenkaan pidä lainaosuuden kasvattamista kovin suurena ongelmana, kun otetaan huomioon valtiontakauksen määrän jälkeenjääneisyys, opintorahan sitominen indeksiin ja yleinen valtiontaloudellinen tilanne. Esityksellä on opiskelijoiden taloudellista tilannetta helpottava vaikutus. SAMOK kuitenkin muistuttaa, että opintotukijärjestelmää on kehitettävä opintorahapainotteisena

16 a § Korkoavustus

SAMOK pitää erittäin kannatettavana opintolainan korkoavustuksen sitomista indeksiin. Tällä toimenpiteellä ehkäistään osaltaan valtion takausvastuumenoja ja kohennetaan pienituloisten opintolainavelallisten mahdollisuuksia selvitä lainan takaisinmaksusta. Muutos omalta osaltaan lisää myös opintolainan houkuttelevuutta ja turvallisuutta.

16 d¬–f § Opintolainavähennys

SAMOK kannattaa opintolainavähennyspykälien kumoamista.

19 § Vanhempien tulojen huomioonottaminen

Toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvien epäkohtien korjaaminen opintotukilainsäädännössä on SAMOKin näkemyksen mukaan keskeistä oikeudenmukaisen opintotukijärjestelmän säilyttämiseksi. Kyseinen lakimuutosehdotus on askel tähän suuntaan.

24 § Opintotuen maksaminen

SAMOK pitää hyvänä EU-lainsäädännön kanssa ristiriitaisten säädösten poistamista ja pitää muutoinkin perusteltuna opiskelijan oikeutta valita rahalaitoksensa vapaasti.

25 § Opintotuen tarkistaminen ja keskeyttäminen

SAMOK pitää opintotuen kalenterikuukausittaiseen laskentamalliin siirtymistä opintotukilainsäädäntöä selkiyttävänä asiana.

34 § Valtiontakauksen voimassaolo ja koron pääomitus

Opintolainan yhden prosentin maksamisesta opiskeluaikana luopumalla lisätään opiskelijoiden käyttövaroja opiskeluaikana ja on näin ollen SAMOKin mielestä kannatettava muutos, jolla myös omalta osaltaan lisätään opintolainan houkuttelevuutta.

Muut pykälät

Ehdotetut muut muutokset pykäliin 2 § Opintotukietuudet ja 3 § Määritelmät ovat luonteeltaan teknisiä eikä SAMOK näe niissä huomautettavaa.

Muuta:

SAMOK kritisoi asetuksella säädettävää vähimmäisopiskelurajan käyttöönottoa. Tämä muutos käytännössä ajaa opiskelijoita pois opintojen ja opintotuen piiristä, ja on siten räikeästi ristiriidassa opintojen nopeuttamistavoitteen kanssa. Vähimmäisopiskelukriteeri ei SAMOKin näkemyksen mukaan saa missään tapauksessa johtaa niiden opiskelijoiden opintotuen lakkauttamiseen, joilla on hyväksyttävä syy opintojen viivästymiseen.

SAMOK muistuttaa myös perheellisten opiskelijoiden aseman rat-kaisemisesta. On kohtuutonta, että perheellistyminen opintojen ai-kana tarkoittaa velkaantumista tai työssäkäynnin lisääntymistä ti-lanteessa, jossa opiskelijan pitäisi voida keskittyä lapsen kasvatta-miseen ja opintojen loppuun saattamiseen. Opintorahaan tulisikin tehdä huoltajakorotus kaikille opintotukea nostaville opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan.

Opiskelija ja sairastaminen:

rajallisen opiskelun mahdollistaminen sairauden aikana

Nykytilanne lyhyesti

• Vuosittain opintotuen piiristä sairaspäivärahalle siirtyy vain noin 2200 opiskelijaa (Kelan arvio)

• Sairauspäiväraha estää opintotuen myöntämisen

• Sairauspäivärahalla ollessaan opiskelijalle ei saa kertyä opintoja

• Opiskelijoista 28 %:lla on psyykkisiä vaikeuksia

SAMOK pitää ongelmallisena, että opiskelija luokitellaan joko täy-sin työkyvyttömäksi (sairaspäivärahalle siirtyessään) tai täysin opis-kelukykyiseksi (opintotuella ollessaan). Opiskelijan tosiasiallinen ti-lanne voi kuitenkin olla jotain näiden väliltä. SAMOK painottaakin, että opiskelijalle tulisi sallia oikeus rajalliseen opiskeluun sairauden aikana.

SAMOKin mukaan rajallinen opiskelu sairauden aikana voi edistää tervehtymistä ja / tai kuntoutumista tilanteissa, joissa opiskelija jaksaa opiskella osa-aikaisesti. Sairastumisen vuoksi opiskelijalle voi kertyä pitkä poissaolojakso opinnoista, jolloin kynnys siirtyä uudelleen kokopäiväisen opiskelun pariin nousee. Esimerkiksi uupumuksen vuoksi sairauslomalla olevien asteittainen paluu opiskelurytmiin on useassa tilanteessa parempi kuin totaalinen muutos kerralla.

Rajallisella opiskelun mahdollisuudella sairastamisen aikana siis madallettaisiin kynnystä päästä uudelleen täysipäiväisen opiskelun tahtiin ja sillä olisi tämän vuoksi osaltaan merkitystä myös syrjäyty-misen ehkäisemisessä. Työurien pidentämiseen rajallisen opiskelun mahdollisuudella on vaikutuksensa, sillä opintojen mahdollisimman nopean loppuun suorittamisen kannalta on parempi, että opiskelija opiskelee edes vähän kuin ei lainkaan. SAMOKin mukaan opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus opiskella voimavarojensa mukaan myös sairaana ollessaan.

SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO – SAMOK RY

Mikko Valtonen
puheenjohtaja

Jani Hyppänen
pääsihteeri

Lisätietoja:
asiantuntija Antti Hallia 050 389 1011, [email protected]