SAMOK lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Lue koko lausunto täältä. 

SAMOK näkee, että opiskelijoiden oleskelulupien sisällyttämiselle kaistanvaihdon piiriin ei ole riittäviä perusteita, ja ehdotus on vahvasti ristiriidassa Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan 2035 vision kanssa. Näemme, että opiskelu on maahanmuuttajalle erinomainen yhteiskuntaan integroitumista edistävä tekijä, joka parhaillaan johtaa Suomeen jäämiseen ja työllistymiseen. 

Lakiluonnoksen taustoituksessa todetaan, että vuosien 2021-2023 aikana yhteensä 69 henkilöä on saanut opiskelijan oleskeluluvan sen jälkeen, kun he ovat aikaisemmin saaneet päätöksen turvapaikka-asiassa. SAMOK näkee määrän pienenä suhteessa ehdotettuihin lakimuutoksiin. Lisäksi oletus siitä, että Suomeen tullaan hakemaan turvapaikkaa, ja tarkoituksena on ainoastaan päästä maahan töihin tai opiskelemaan, on lähtökohtaisesti jo ongelmallinen. 

Ongelmallista on myös, että pykälän 1 momentin 1 kohdassa määritellään mikä tahansa (lyhytkin) laiton oleskelu maassa esteeksi mille tahansa oleskeluluvalle tai jatkoluvalle. Tämä tarkoittaa, että pienetkin tahattomat elämänmuutoksesta tai inhimillisestä virheestä johtuvat katkokset luvassa voivat johtaa siihen, ettei voi saada lupaa Suomesta käsin tai ettei voi saada luvalle jatkoa ilman, että poistuu Suomesta. Muutos lisäisi byrokratiaa kohtuuttomasti. SAMOK ehdottaakin, että viimeiseen momenttiin lisätään lievennyksenä, ettei se koskisi tilanteita, joissa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen on erehdyksessä tai muistamattomuuttaan jättänyt hakematta uutta oleskelulupaa edellisen oleskeluluvan ollessa vielä voimassa tai tilanteita, joissa oleskelu johtuu hakijasta riippumattomista seikoista tahi on luonteeltaan lyhytaikaista ja vähäistä.