Ruokkisitko sinä lapsesi lainarahalla?

 Kategoria Kannanotot

Keskiviikkona 30.9. julkaistusta  Eurostudent VII – Opiskelijatutkimus 2019 -raportista selviää, että lähes joka neljäs amk-opiskelija on perheellinen. Tämä noin 40 000 opiskelijaa ei ole  marginaaliryhmä, vaan valtava joukko opiskelijoita ja erilaisia elämäntilanteita.

Perheelliset opiskelijat hyödyntävät opintotukea heikommin kuin muut opiskelijaryhmät ja vain 15% heistä saa opintotuen huoltajakorotusta. Voisiko tästä siis päätellä että perheelliset opiskelijat eivät tarvitse opintososiaalisia etuja?

Perheellisen opiskelijan keskimääräiset menot kuukaudessa ovat noin 600 euroa suuremmat kuin ei-perheellisellä  opiskelijalla. Huoltajakorotus, joka on 100,99 euroa, ei kata alkuunkaan tätä eroa. Tuen riittämättömyyden vuoksi perheellisillä opiskelijoilla on suurempi taloudellinen paine työntekoon kuin muilla opiskelijaryhmillä. Ne perheellisistä opiskelijoista jotka ottavat opintolainaa, ottavat sen useimmiten päivittäisten kulujen kattamiseen ja perustelevat valintaansa muun muassa opintotuen riittämättömyydellä.

Opintojen aikainen työssäkäynti on suurin syy opintojen viivästymiseen myös perheellisillä opiskelijoilla. Verrattaessa muihin opiskelijaryhmiin perheellisillä työssäkäyvillä on viikossa vähiten aikaa käytettävissä opiskeluun ja tämä voi näkyä esimerkiksi opintomenestyksessä ja jaksamisessa.

Väestöliiton Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportti sisältää kymmenen suositusta väestönkasvun turvaamiseksi. Yksi niistä on se, että opiskelijoiden mahdollisuuksia lapsen saamiseen tulisi parantaa ja perheellistymiseen kannustavia tukijärjestelmiä tulisi kehittää. 

Jos halutaan oikeasti, että opiskelijat voisivat perustaa perheen ja että heillä olisi resursseja valmistua hyvinvoivina ja ajallaan, tulisi panostaa niiden rakenteiden purkamiseen, jotka estävät perhearjen yhdistämisen päätoimiseen opiskeluun. Koulutuksen tulisi olla joustavaa ja tarjota opiskelijoille mahdollisuuden pysyä mukana, vaikka kotona olisi esimerkiksi sairas lapsi. Opintoja suunnitellessa on vääryys ajatella, että opiskelija voi aina joustaa, koska näin ei tosiasiallisesti ole. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen opiskelija voi joutua suorittamaan palkatonta kolmivuoroharjoittelua useita kuukausia opintojen aikana, jolloin perheellisen opiskelijan tukiverkoilla on suuri merkitys. Kaikilla ei kuitenkaan ole sellaista tukiverkkoa, joka ottaisi kopin.

Järjestelmän tehtävänä on mahdollistaa opiskeleminen perheellisenä, ei nostaa seiniä pystyyn. Tarvitsemme erilaisia joustavan päivähoidon malleja tukemaan täysipäiväistä opiskelua. Myös päivähoito-oikeuden tulisi olla joustavampaa. Toimeentulokeskustelun junnatessa siinä, että nostetaanko huoltajakorotusta muutamalla kympillä vai ei,  ei puututa siihen tosiasialliseen ongelmaan, että opintorahan suuruus on kaikilla opiskelijoilla riittämätön. 

Poikkeusaikana ongelmat opiskelun ja perheen yhdistämisessä ovat kasvaneet entisestään. Tilanne ilmeni SAMOKin teettämässä etäopiskelukyselyssä, jonka avoimissa vastauksissa nousivat esille perhearjen, mahdollisen työn ja opiskelun yhdistämisen haasteet. Perheellisenä opiskelijana oleminen on ollut tänä keväänä erityisen kuluttavaa ja tarjonnut uupumukselle kasvualustan.  

“Kun yrittää olla täyspäiväisesti sekä vanhempi että opiskelija, on vain jatkuvasti riittämätön olo. Omaa vapaa-aikaa ei juuri ole, vaan joka käänteessä pitäisi tehdä jotain tärkeää”, perheellinen opiskelija etäopiskelukyselyssä.

Synnytystalkoo-puheiden sijaan tarvitsemme konkreettisia parannuksia opiskelijoiden toimeentuloon ja tukipalveluihin. Ruokkisitko sinä lapsesi lainarahalla?

Lisätietoja:

Anna Laurila
Puheenjohtaja
050 389 1000

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä