Opiskelijakuntien lakisääteiset tehtävät turvattava julkisella rahoituksella

 In Kannanotot

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK vaatii hallitukselta toimia ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi. Lakisääteiset tehtävät voitaisiin jatkossa turvata erillisellä edunvalvontatyöhön ohjatulla julkisella rahoituksella.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien rahoitus perustuu jäsenmaksuina saataviin tuloihin ja siksi se on myös erityisen haavoittuva toiminnan rahoittamisen lähde. Ilman automaatiojäsenyyttä opiskelijakunnat ovat nyt toimintaympäristönsä muuttuessa varsin aseettomia.

“Opiskelija-datan kokoaminen yhteen Koski-rekisteriin on hyvä ja kannatettava hanke.* Sen opiskelijakuntien toiminnalle aiheuttamat haitat ovat kuitenkin jääneet järjestelmän rakentajilta ja päätöksentekijöiltä huomaamatta. Olemme erittäin huolissamme uudistuksen aiheuttamasta uhasta opiskelijakuntien jäsenhankinnalle”, SAMOKin puheenjohtaja Marko Grönlund toteaa.

Siinä missä opiskelijakuntien jäsenhankinta on tähän saakka tapahtunut varsin helposti – opiskelijakortin toimiessa eräänlaisena sisäänheittotuotteena – joutuvat opiskelijakunnat opiskelijakortti-markkinoiden kilpailun kiristyessä keskittymään edunvalvontatyön sijaan lähes yksinomaan jäsenhankintaan.

“Opiskelijoiden edunvalvonta jää tässä kilpalaulannassa sivuun opiskelijakuntien kamppaillessa olemassaolostaan. Samaan aikaan ylioppilaskunnat voivat jatkaa lakisääteisten tehtäviensä hoitoa automaatiojäsenyyden turvatessa näiden rahoituksen”, Grönlund jatkaa.

Opiskelijakuntien jäsenmaksutulot voivat pahimmassa tapauksessa romahtaa ja opiskelijakunnat tästä syystä menettää kykynsä toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään, jotka eivät eroa ylioppilaskuntien vastaavista tehtävistä.

“Pahimmassa tapauksessa rahoitusvaikeuksiin ajautuneet opiskelijakunnat putoavat ministeriön rahoitettavaksi ja sitä kautta kaikkien veronmaksajien vastuulle”, liiton toiminnanjohtaja Miikka Lönnqvist maalaa uhkakuvia huolestuneena.

SAMOK ei tavoittele automaatiojäsenyyden laajentamista koskemaan AMK-opiskelijoita, vaan penää opiskelijakunnille julkista perusrahoitusta. Koko opiskelijakuntien toimintaa ei siirretttäisi valtion rahoitettavaksi, vaan opiskelijakuntien lakisääteiset tehtävät turvattaisiin erillisellä edunvalvontatyöhön ohjatulla julkisella rahoituksella.

Perusrahoituksen määrää arvioitaessa voitaisiin käyttää mallina esimerkiksi ylioppilaskuntien perusrahoitusta. SAMOK esittää, että hallitus ottaisi rahoituselementin suunnittelun mukaan jo tulevan vuoden talousarvion valmistelussa ja että sen kirjaamista osaksi lainsäädäntöä alettaisiin selvittää ensi tilassa. Vaikutukset tämän kaltaisella rahoituksella ovat valtion talouteen marginaaliset, mutta rahoituksen merkitys on opiskelijakuntien toiminnalle ja ammattikorkeakoulutukselle elintärkeä.

Marko Grönlund
SAMOKin puheenjohtaja

Miikka Lönnqvist
SAMOKin toiminnanjohtaja

*Opiskelijoiden opintosuoritus- ja läsnäolotietojen kokoaminen Koskeksi nimettyyn kansalliseen rekisteriin ja sieltä tapahtuva MyData-periaatteen mukainen opiskelutietojen luovuttaminen mahdollistaa opiskelijakortin hankkimisen ilman opiskelijakunnan jäsenyyttä. Aiemmin ainoa tapa hankkia opiskelijakortti on ollut oman ammattikorkeakoulunsa opiskelijakunnan jäseneksi liittyminen. Jatkossa opiskelijakortteja voi tarjota mikä tahansa korkeakouluyhteisön ulkopuolinen taho.

Start typing and press Enter to search