21.06.2023 | Kannanotot

Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt: Nuoret ikäluokat maksavatlaskun valtiontalouden tasapainottamisesta

Petteri Orpon hallitusohjelman suurimmat leikkaukset valtion menoissa kohdistuvat sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Monet leikkauksista heikentävät entisestään pandemian jäljiltä pahoinvoivien nuorten ja opiskelijoiden tilannetta. Nuoret ja opiskelijat käyttävät verrattain paljon sosiaalietuuksia, erityisesti asumistukea, toimeentulotukea ja opintotukea, sillä siirtymävaiheissa työurat ovat tyypillisesti lyhyitä eikä varallisuutta ole juuri kertynyt. Esimerkiksi yleinen asumistuki ja toimeentulotuki ovat nuorten keskuudessa hyvin yleisesti käytettyjä tukimuotoja, vaikka ne onkin suunnattu kaikenikäisille. Esimerkiksi yleisen asumistuen saajista yli kolmannes on nuoria.

Hallitusohjelmassa kaavaillut leikkaukset yleiseen asumistukeen tulevatkin kohdistumaan nuoriin ja opiskelijoihin erityisen rajusti. Leikkausten ja heikennysten
yhteisvaikutus osuu etenkin suurissa kaupungeissa asuviin nuoriin ja opiskelijoihin. Petteri Orpon hallitus haluaa kehittää opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle yhteisasumista suosivan ja taloudellisesti houkuttelevan vaihtoehdon. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä olemmekin laajalti toivoneet asumistuen uudistamista yksilökohtaisempaan suuntaan, mutta toteutuakseen oikeudenmukaisesti sen pitäisi tapahtua saman yleisen asumistuen piirissä eikä etuutta leikaten.

Myös toimeentulotukeen aiotaan tuoda asumismenojen omavastuuosuus. Sen kautta hallitus haluaa kannustaa etsimään edullisempia asuntoja, joita ei kuitenkaan todellisuudessa ole tarjolla riittävästi. Lisäksi toimeentulotuen omavastuuosuus on
ajatuksena kummallinen, sillä tuen saajalla ei edes saa olla tuloja tai varallisuutta, joista osuutta voisi maksaa. Omavastuuosuus onkin siis lähinnä leikkaus.

 

Samalla kun asumisen tuista leikataan laajasti heikennetään myös kohtuuhintaisen asumisen rakentamisesta. Kahdesta suunnasta tulevat leikkaukset vaikuttavat yhdessä nuorten ja opiskelijoiden asumiseen tavalla, jonka yhteisvaikutuksia ei ole harkittu. Toimeentulotukeen ollaan alkavallatekemässä kokonaisuudistus, jossa tuen velvoittavuutta halutaan lisätä ja sen alentamista helpottaa. Koska perusosan on katsottu nykyisellään riittävän ihmisarvoiseen elämään, ei sen leikkaamista saa tehdä kevyin perustein. Lisäksi käsittämättömältä vaikuttaa, että halutaan poistaa velvollisuus ohjata asiakas palvelutarpeenarvioon tukea leikatessa.

Tähän asti alle 25-vuotiaat vailla ammatillista tutkintoa olevat nuoret on velvoitettu hakemaan ja vastaanottamaan opiskelupaikka työttömyysturvan saamisen ehtona. Tämä ehto poistetaan nyt työttömyysturvasta. Sen sijaan sama ikäsidonnainen ehto oltaisiin siirtämässä viimesijaiseen toimeentulotukeen ja ikärajaa nostettaisiin lisäksia 30 vuoteen. Nämä muutokset vaikuttaisivat erityisesti niihin nuoriin, jotka ovat toimeentulotuen tarpeen vuoksi muutenkin heikommassa asemassa. Koulutukseen pitäisi ohjata palveluiden ja koulutusjärjestelmän kautta, ei toimeentuloa leikkaamalla. Leikkausuhka ei itsessään tuo riittävää opiskelumotivaatiota nuorelle, jolla ei sitä sisäsyntyisesti ole. Nuoret tarvitsisivat porkkanoita keppien sijaan.

Orpon hallitus haluaa myös selvittää, voisiko viimesijaisen toimeentulotuen evätä kokonaan henkilöltä, joka kieltäytyy koulutuksesta, työstä, palvelusta tai velvoitteesta. Läpi mennessään ehdotus jättäisi heikoimmassa ja vaikeimmassa asemassa olevat nuoret ja opiskelijat kokonaan vaille tukea.

Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka sosiaaliturva koostuu pitkälti lainasta. Viimeisen vuosikymmenen aikana opintolainakanta on kaksinkertaistunut ja vastavalmistuneiden lainamäärät kolminkertaistuneet. Suomi on ilmoittanut tavoittelevansa 2030-luvulla yli puolelle nuorista korkeakoulututkintoa. Suomalaisten nuorten koulutustaso  on kuitenkin jäänyt alle OECD-maiden keskiarvon. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ovat olleet sen yhdenvertaisuus ja koulutuksen mahdollistaminen kaikille.

Koulutustason nostaminen vaatii toimia sekä koulutuspolitiikan että sosiaaliturvan saralla, eikä kumpikaan ratkaise asiaa vain yksinään. Tulevan opintotukiuudistuksen tavoitteeksi tulee asettaa, että jatkossa opintotuki turvaisi opiskeluajan toimeentulon, sujuvan opiskelun ja opiskelijan hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta mielekkään opintopolun. Opintotuen lainapainotteisuutta tulee purkaa. Olisi myös ollut paikallaan ottaa opiskelijat mukaan uuteen yleistukeen, johon ollaan yhdistämässä muut matalat perusturvaetuudet.

Pahimmillaan nuorten ja opiskelijoiden sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset niin pahentavat nuorten mielenterveyskriisiä kuin heikentävät Suomen tavoitetta
korkeammasta osaamistasosta ja työllisyyden parantamisesta. Poliittisten päättäjien tulisi tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, eivät heikennä sitä.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Finlands Svenska Skolungdomsförbund
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Suomen Lukiolaisten Liitto
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)