Lyhyt johdanto: Kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen vaatii konkreettisia tekoja, jotta he voivat luottaa tulevaisuuteensa täällä. Akavan opiskelijoiden, SAMOKin ja SYL:n yhteinen kannanotto esittää toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kansainväliset opiskelijat voivat jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen.

Luottamus tulevaisuuteen on noussut keskeiseksi teemaksi nuoria ja opiskelijoita koskevissa keskusteluissa. Näissä keskusteluissa unohdetaan kuitenkin usein yksi opiskelijaryhmä: uskovatko Suomen kansainväliset opiskelijat tulevaisuuteensa täällä? Suomi onnistuu houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita, mutta maalla on vaikeuksia pitää heidät täällä ja tarjota se tulevaisuus, jota varten he muuttivat maahan. Vaikka monet kansainväliset opiskelijat haluaisivat jäädä ja rakentaa elämänsä Suomeen opintojen jälkeen, jopa 50 % heistä päätyy lähtemään valmistumisen jälkeen. Tähän vaikuttavat rajalliset työmahdollisuudet, rajoittava maahanmuuttopolitiikka, syrjintä, heikko kotoutumistuki sekä korkeat lukuvuosimaksut.

Keskeinen haaste kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämiselle on pääsy suomalaisille työmarkkinoille. Opiskelijat kohtaavat merkittäviä esteitä, kuten puutteellisen kielitaidon, ammatillisten verkostojen puutteen ja syrjinnän. SYLin ja SAMOKin At What Cost? -kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä vastaajasta piti kielitaitovaatimuksia merkittävänä esteenä työllistymiselle. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus taas osoitti, että työnhakijat, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, tulevat kutsutuiksi haastatteluihin harvemmin. Lisäksi jopa 70 % Suomen avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, joista ei koskaan ilmoiteta julkisesti, ja useimmille kansainvälisille opiskelijoille ei ehdi kehittyä riittäviä verkostoja niihin käsiksi pääsemiseksi.

Yhteydet suomalaiseen työelämään ovat elintärkeitä jokaiselle, joka haluaa rakentaa elämää täällä valmistumisen jälkeen. Ne kansainväliset opiskelijat jotka tekevät työharjoittelun, kesätöitä tai opinnäytetyön yritykselle, jäävät 80 % suuremmalla todennäköisyydellä Suomeen. Tämä korostaa työelämäyhteyksien rakentamisen tärkeyttä jo opintojen aikana. Työnantajia on sitoutettava vahvemmin tarjoamalla enemmän uran aloitusvaiheen mahdollisuuksia ja tukea kansainvälisten opiskelijoiden palkkaamiseen. Vaikka tällaisia aloitteita on jo kuntatasolla, niiden skaalaaminen vaatii kansallisia toimia. SAMOK ja SYL ehdottavat kansainvälistä rekrytointiseteliä tukemaan yrityksiä, jotka palkkaavat kansainvälisen opiskelijan ensimmäistä kertaa. Akavan opiskelijat, SAMOK ja SYL peräänkuuluttavat myös realistisempia kielitaitovaatimuksia, anonyymiä rekrytointia ja vahvempia syrjinnän vastaisia ohjeistuksia työpaikoilla.

Kansainväliset opiskelijat kohtaavat haasteita myös pysyvien oleskelulupien suhteen. Ulkomaalaislaki sulkee tällä hetkellä ulkopuolelle ne, jotka suorittavat AMK-tutkintoa. Akavan opiskelijat, SAMOK ja SYL katsovat, että ulkomaalaislakia on muutettava niin, että pysyvä oleskelulupa myönnetään automaattisesti kaikille Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneille ilman erillistä harkintaa tai tulorajoja. SYL:n ja SAMOKin raportti osoittaa, että suunnitelmat jäädä Suomeen heikkenevät ajan myötä, kun taas nykyinen oleskelulupapolitiikka asettaa korkeakoulusektorit eriarvoiseen asemaan ja rajoittaa Suomen osaamispääomaa.

Luottamus tulevaisuuteen rakentuu mahdollisuuksien, vakauden ja osallisuuden kautta. Kunnes Suomi varmistaa nämä kansainvälisille opiskelijoille, se menettää jatkossakin juuri ne ihmiset, joita se yrittää houkutella.

Lisätietoja:

Senja Suntola Hallituksen jäsen, SAMOK (050 389 1012, [email protected])
Mantė Žygelytė Hallituksen jäsen, Akavan opiskelijat ([email protected])
Aada Aho Hallituksen jäsen, SYL (044 906 5001, [email protected])
Viena Pentikäinen Hallituksen jäsen, SYL (044 755 0179, [email protected])