Mielenterveysviikon teema on tänä vuonna toipumisrauha. Opiskelijoiden kohdalla yhtä keskeistä on keskustella toimintarauhasta, eli mahdollisuudesta elää ja toimia yhdessä roolissa kerrallaan. Kasvaneesta opiskeluinnosta huolimatta yli kolmannes korkeakouluopiskelijoista kokee uupumusta opintojensa aikana ja 15,5 % suhtautuu tulevaisuuteensa ei kovin tai ei lainkaan luottavaisesti. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta esiintyy 29 % korkeakouluopiskelijoista. (KOTT 2024).

Kun epävarmuus toimeentulosta, asumisesta ja opinnoista on suurta, ratkaisu ei löydy yksittäisten opiskelijoiden venymiskyvystä, vaan järjestelmästä, joka kannustaa ja rohkaisee nykyistä paremmin.

“Valtioneuvosto on itse todennut, että koulutus- ja osaamistason nosto on Suomelle kohtalonkysymys. Perusrahoitusleikkaukset rikkovat juuri sen, minkä varaan osaamistaso rakentuu – opiskelukyvyn ja koulutuksen laadun. Leikkausten sijaan on kyettävä visioimaan tulevaisuutta, jossa osaamiseen sijoittaminen ei vaadi työelämään siirtyessä toipumisaikaa.”, summaa SAMOKin varapuheenjohtaja Sanja Laitinen-Lindelöf.

“Loppuunpoltetuilta opiskelijoilta on turhaa odottaa työpaikoilla ihmetekoja. Osaamistason eteen tehdyt ponnistukset voivat jäädä vain koulutustilastojen koristeeksi ilman riittävää huomiota opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelukykyyn”, jatkaa SAMOKin hyvinvointipolitiikan erityisasiantuntija Jere Tapio.

Myös asuminen ja koulutuksen saavutettavuus ovat mielenterveyskysymyksiä. Kärjistyvä asuntokriisi vaikeuttaa kohtuuhintaisten asuntojen löytämistä ja kaventaa mahdollisuutta opiskella siellä, missä opiskelupaikka on. Toimeentulon heiketessä ja asumisen kallistuessa hyvinvointia syövät huolet kasaantuvat niille, joilla on jo valmiiksi vähiten pelivaraa.

Opiskelijoiden toimeentulo on suoraan yhteydessä mielenterveyteen. 19,4 % korkeakouluopiskelijoista kokee toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi, ja lähes puolet (48,5 %) näkee taloudellisen tilanteen esteenä perheen perustamiselle (KOTT 2024). Opintolainaa nostaneista 14,7 % epäilee selviytymistään lainan takaisinmaksusta. Tämä ei ole omiaan rakentamaan tulevaisuususkoa, vaan lisää ahdistusta ja näköalattomuutta. Mielenterveysviikolla on rehellistä todeta, että mikäli opiskelijan arki rakentuu velkariskin ja niukan toimeentulon varaan, puhe hyvinvoinnin vahvistamisesta jää tyhjäksi.

Silti kuva ei ole toivoton. Nuorten poliittinen kiinnostus ja halu vaikuttaa ovat kasvussa. SAMOK näkee, että kun siirtymät opinnoista työelämään tehdään sujuviksi, mielenterveyspalvelut aidosti saavutettaviksi ja vaikutusmahdollisuudet osaksi arkea, syntyy sukupolvien välistä resilienssiä, kykyä sekä selviytyä, että vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan

SAMOKin ratkaisun avaimet:

• Toimeentulo, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun sekä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden rakentamisen.
• Vahva ja vakaa perusrahoitus tehokkaiden tukipalveluiden varmistajana.
• Saavutettavat mielenterveyspalvelut ja tietoon perustuva ennaltaehkäisevä työ.
• Osallisuuden, demokratiaosaamisen ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen

Lisätietoja:

Jere Tapio, hyvinvointipolitiikan erityisasiantuntija
+358 040 760 9463
[email protected]

Sanja Laitinen-Lindelöf, hallituksen varapuheenjohtaja
+358 045 325 9997
[email protected]