Tulevaisuus ahdistaa. Tuntuu, ettei minusta ole mihinkään. Masentaa enkä pääse aamuisin sängystä ylös. Stressaa. En jaksa enää.

Tämä on se viesti, jonka kuulemme opiskelijoilta erilaisissa keskusteluissa, tutkimuksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyskriisin ratkaiseminen on nostettava prioriteetiksi Euroopan unionin (EU) terveysohjelmassa. Lisäksi EU:n on laadittava kattavampi mielenterveysstrategia, jossa nuoret ja opiskelijat huomioidaan omana ryhmänään. Tämän hetkisessä EU:n mielenterveysstrategiassa opiskelijoita ei huomioida. 

Pandemian vaikutukset, ilmastokriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Gazassa tapahtuva kansanmurha, elinkustannusten nousu, työttömyys, yhteiskunnan odotukset sekä digitaalisen ympäristön ja sosiaalisen median aiheuttamat paineet ovat vain muutamia ahdistusta, pelkoa sekä pahaa oloa aiheuttavia tekijöitä opiskelijoiden jokapäiväisessä elämässä. Opiskelijat ja nuoret tarvitsevat uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Tästä on koko unioni vastuussa.

”Jotta nuorilla on uskoa EU:n toimintakykyyn kriisitilanteissa, EU:n täytyy nyt ottaa vahva rooli mielenterveyskriisin ratkaisemisessa”, SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala painottaa.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) 2021 mukaan psyykkistä kuormittuneisuutta on kokenut noin 50 prosenttia sekä ahdistus- tai masennusoireita raportoi 35 prosenttia opiskelijoista. Koko väestössä vastaavat osuudet olivat 23 prosenttia (20–29-vuotiaat) ja 18 prosenttia (30–39-vuotiaat) FinSote2020-tutkimuksen mukaan.

”Liian moni opiskelija uupuu tai kärsii erilaisista psyykkisistä oireista. Mikäli jatkamme näin, emme tulevaisuudessa saa opiskelijoista hyvinvoivia työntekijöitä. Myös EU voi vastata opiskelijoiden huoliin mielenterveyskriisistä”, SYLin puheenjohtaja Akseli Tiitta huomauttaa.

Myös Eurostudent VIII -tutkimus (2022) kertoo samaa tarinaa. Tutkimuksessa lähes neljäsosa (23,1 %) kertoi mielenterveysongelmasta. Mielenterveysongelmista kärsivistä lähes 90 prosenttia kertoi näiden ongelmien rajoittaneen jollain tapaa heidän opintojaan. Mielenterveyspalveluiden kysyntä ei jäänyt vain koronan jälkeiseksi piikiksi, vaan havaittavissa on alati kasvava tarve tuelle ja avulle opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) keräämän datan perusteella edeltävien tammikuiden joukosta tämän vuoden tammikuu (2024) oli mittaushistorian korkein yhteydenotoissa suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen liittyen.

Jotta nuoret luottavat EU:hun, EU:n täytyy toimia ja antaa nuorille syytä uskoa tulevaan. Opiskelijaliikkeenä peräänkuulutamme EU:lta edelläkävijyyttä laajemmissa globaaleissa kysymyksissä kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa mutta ennen muuta mielenterveyskriisin ratkaisemisessa esimerkiksi huomioimalla opiskelijat EU:n laaja-alaisessa mielenterveysstrategiassa omana ryhmänään. EU voisi tehdä merkittäviä panostuksia lippulaivahankkeiden kautta kohdennetusti nimenomaan opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevaan työhön. Tulevat vaalit ovat ensisijaisen tärkeät, sillä Euroopan unionilla on valtaa ja ennen kaikkea resursseja kohdata yhteiskunnan ongelmia. Opiskelijan äänen on aika kuulua EU:n päätöksenteon jokaisella tasolla. 

Lisätietoja:

Lauri Kujala
Puheenjohtaja, SAMOK
[email protected]
050 389 1000

Akseli Tiitta
Puheenjohtaja, SYL
[email protected]
044 906 5004

Suomessa EU-vaalien virallinen vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys Suomessa järjestetään 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.