Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu runsaasti viimeisen vuosikymmenen aikana samalla, kun aloituspaikkojen määrää on lisätty. Yhden ammattikorkeakoulututkinnon rahoitus on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. OECD-maiden keskuudessa Suomi on toiseksi huonoimmalla sijalla heti Meksikon jälkeen, kun tarkastellaan opiskelijakohtaisten menojen kehitystä vuosien 2015–2022 välillä. Samaan aikaan Suomi tavoittelee nuorten aikuisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden nostoa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteesta ollaan kuitenkin pahasti jäljessä.
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n 30. liittokokous vaatii Suomen hallitukselta suunnanmuutosta ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen turvaamiseksi. Nuorten aikuisten koulutus- ja osaamistason noston mahdollistamiseksi ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on kasvatettava suunnitelmallisesti yli hallituskausien. Käynnissä olevassa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä 2040 on huomioitava riittävä julkisen rahoituksen resursointi, jotta edes nykyinen koulutustasotavoite voitaisiin saavuttaa.
Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli koulutustason nostossa etenkin ammatillista väylää tulevien kouluttamisessa. Tulevaisuudessa korkeakoulutukseen pääsevillä opiskelijoilla on yhä moninaisempia taustoja, mikä tulee myös vaatimaan lisäresursseja opetukseen ja tukipalveluihin.
“Yhtälö on kerrassaan mahdoton. Leikkaukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen eivät voi jatkua samalla, kun meidän on Suomessa tarkoitus kouluttaa yhä enemmän korkeakoulutettuja. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan”, vaatii SAMOKin puheenjohtaja Julia Väänänen.
Perusrahoituksen laskulla yhdistettynä opiskelijamäärien nousuun on suora vaikutus koulutukseen ja opetukseen käytettävissä oleviin resursseihin. Resurssien vähentyessä opetuksen määrää vähennetään ja toteutuksia muutetaan aiempaa kevyemmiksi. Tämä näkyy itsenäisen opiskelun lisääntymisenä, opetusryhmien kasvuna ja automatisoituneiden verkkokurssien voittokulkuna.
Opetukseen käytettävissä olevien resurssien vähentyminen näkyy väistämättä opiskelijoiden osaamisessa. Opiskelijat raportoivat esimerkiksi työelämävalmiuksiensa olevan riittämättömiä, minkä lisäksi geneeriset taidot ovat heikentyneet. Tarjolla olevien opintojen valikoima on myös kaventunut, mikä yksipuolistaa valmistuvien osaamista. Itsenäisen opiskelun suuren määrän koetaan hankaloittavan opintoja ja vähentävän opinnoista saatavaa osaamista. Ilman riittävää rahoitusta korkeakoulutus menettää myös voimansa yhteiskunnallisen osallisuuden moottorina.
“Opiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen, joka antaa aidosti hyvät eväät työelämään. Mitä väliä on tutkinnolla, jos osaamistavoitteita ei saavuteta? Lopulta osaaminen on se, mikä myös saa Suomen talouden kasvuun”, linjaa SAMOKin vuoden 2026 puheenjohtaja Helena Maijanen.
SAMOKin ratkaisut osaamistason nostamiseksi:
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sisällytetään korkeakoulujen perusrahoituksen suunnitelmallinen kasvattaminen.
Laaditaan ylivaalikautinen parlamentaarinen sopu korkeakoulutuksen rahoituksesta koulutus- ja osaamistason noston tavoitteen saavuttamiseksi.
Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisättäessä perusrahoitusta nostetaan vähintään samassa suhteessa.
Lisätietoja:
Julia Väänänen, SAMOKin hallituksen puheenjohtaja 2025
puh. 050 389 1000
[email protected]
Helena Maijanen, SAMOKin hallituksen puheenjohtaja 2026
puh. 045 8878300,
[email protected]