Korkeakoulujen yhdenvertaisuustyön ja turvallisemman opiskeluympäristön edistämiseksi on julkaistu uusi käytännönläheinen työkalu. Opas häirintäyhdyshenkilötoiminnan ymmärtämiseen korkeakouluissa on laadittu osana Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ”Häirintäyhdyshenkilökoulutuksen kehittäminen”. Työn tilaajana on toiminut Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja työn on toteuttanut Sara Laajavaara.
Nyt julkaistu opas toimii suorana jatkona aiemmin toteutetulle Yhdenvertaisuutta korkeakouluihin -hankkeelle (2021–2023). Uusi julkaisu täydentää hankkeen pohjalta kehitettyä häirintäyhdyshenkilökoulutusta ja tarjoaa konkreettista syvennystä aiheeseen.
Oppaan sisältö on koottu opinnäytetyössä kerätyn aineiston pohjalta, ja se vastaa suoraan kentällä tunnistettuun tarpeeseen saada lisää tukimateriaalia yhdenvertaisuustoimintaan. Julkaisun tarkoituksena on auttaa uusia toimijoita häirintäyhdyshenkilöksi (häryksi) kouluttautumisessa sekä antaa valmiille toimijoille uusia kehitysideoita. Vaikka sisältö on ensisijaisesti suunnattu korkeakouluissa toimiville häirintäyhdyshenkilöille, sen oppeja voidaan soveltaa laajasti myös muiden järjestöjen ja toimijoiden parissa.
Opas tarjoaa monipuolisen kattauksen tietoa arjen työn tueksi:
- Tärkeitä käsitteitä ja lainsäädäntöä: Opas määrittelee selkeästi häirinnän, seksismin, rasismin ja ableismin kaltaisia ilmiöitä. Se myös avaa toimintaan vaikuttavia lakeja, kuten yhdenvertaisuus- ja rikoslakia, jotta häirintäyhdyshenkilö tunnistaa paremmin esimerkiksi rikoksen rajat.
- Vinkkejä aloittelijalle: Osio tarjoaa eväitä ammatillisuuden säilyttämiseen, omien rajojen ja jaksamisen tunnistamiseen sekä henkisesti kuormittavien tilanteiden kohtaamiseen.
- Käytännön tarkistuslistat: Listoilla autetaan organisaatioita varmistamaan selkeä työnjako, sisäiset viestintäkäytännöt, tapausten asianmukainen dokumentointi sekä mahdollisen kriisiviestinnän vastuut.
- Nimettömät case-esimerkit: Opas sisältää keksittyjä esimerkkejä erilaisista konfliktitilanteista. Esimerkit käsittelevät muun muassa sanallista häirintää, digitaalista väkivaltaa, kiusaamista sekä syrjintää, ja ne toimivat hyvinä työkaluina oman pohdinnan tukena.
Koska yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita ei ole ja häirintäyhdyshenkilötoiminnan käytännöt vaihtelevat oppilaitoksittain, opas on rakennettu joustavasti sovellettavaksi. Se ei anna valmiita, pakotettuja sääntöjä jokaiseen tilanteeseen, vaan lukijan on tarkoitus suhteuttaa oppaan tarjoamat ideat oman korkeakoulunsa olemassa oleviin protokolliin ja toimintatapoihin.
Tutustu oppaaseen ja opinnäytetyöhön täällä.
Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan saatavilla Theseus-palvelussa.
