Juha Sipilän (kesk.) hallituksen asettaman yritystukia selvittävän parlamentaarisen työryhmän on määrä jättää raporttinsa yritystukien uudistamisesta tämän viikon keskiviikkona, mutta sen sisältö on jo tihkunut julkisuuteen: yritystukia ei leikata merkittävästi.
Vaikka yritystukien uudistustarpeesta vallitsee laaja konsensus, vaikeudet olivat odotettavissa, sillä yritystukiin liittyy lukuisia ongelmia. Yritystuet ovat osin kiinni kansallisissa (kuten työllistämis- ja aluepoliittisissa) ja osin ylikansallisissa tavoitteissa. Esimerkiksi kotimaista kilpailukykyä ei saisi heikentää poistamalla tukia, joita muualla jaetaan. Samoin hallituspuolueiden täytyy tasapainoilla sen kanssa, ettei tukia leikkaamalla vahingoita omien intressiryhmiensä tai äänestäjiensä etua. Lisäksi tuet saattavat kohdistua tarkoituksensa vastaisesti vanhoille suuryrityksille pönkittämään niiden perinteisiä tapoja toimia ja siten vääristävät markkinoita sen sijaan, että niillä tuettaisiin elinkeinorakennetta kehittävää ja uudistavaa toimintaa.
Jos hallitus ei tällä hallituskaudella pysty kuin viilaamaan yritystukia, tulee niiden käyttöä silloin ohjata työryhmän tavoitteen suuntaan. Yritystukien käytön perusteet on remontoitava niin, että ne edistävät koko alan uudistumista, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Konkreettinen tapa muuttaa yritystukia tähän suuntaan ja lisätä niiden tuottavuutta on velvoittaa yritykset käyttämään osa saamastaan tuesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhdessä korkeakoulujen kanssa.
Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tulokset ovat kaikille avointa tietoa, jolloin siitä saatu tieto hyödyttää koko alan toimijoita, eikä tuki kohdistu vain yhdelle alaa pitkään hallinneelle toimijalle. Näin tuet vääristävät huomattavasti vähemmän yritysten keskinäistä kilpailua. Yritystukien käyttö yhdessä korkeakoulujen kanssa tukee myös OKM:n vision tavoitetta nostaa TKI-rahoituksen taso neljään prosenttiin BKT:sta. Tukien käyttö yhdessä korkeakoulujen kanssa toteuttaisi myös tukien aluepoliittisia tavoitteita, sillä jokaisesta maakunnasta löytyy ammattikorkeakoulu, joiden TKI-toiminta on jo entuudestaan työelämäläheistä ja ratkaisukeskeistä.
Esitämme, että Suomen yritystukijärjestelmään rakennetaan kohdennetun rahoituksen sisälle momentti, jolla ohjataan tuen saajaa käyttämään saamansa rahoitus yhdessä korkeakoulun kanssa TKI-toimintaan. Näin järjestelmä muuttuisi yritystukityöryhmän asettamien tavoitteiden suuntaan – valtio ei enää rahoittaisi markkinahäiriötä, vaan tukisi kotimaisen elinkeinoelämän asemaa ja uudistumista. Korkeakoulut saisivat kaivatun uuden rahoituslähteen toiminnalleen, mikä puolestaan edistää OKM:n korkeakouluvision toteutumista. Näin päästään lähelle mallia, josta kaikki osapuolet hyötyvät.
Valtteri Törmänen ja Markus Vierumäki
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin työelämästä ja koulutuspolitiikasta vastaavat hallituksen jäsenet