Vaalianalyysi: Koulutuspoliitikoille on uudessa eduskunnassa tilaa – ja tilausta

 In Blogi

Eduskuntavaalit on käyty ja Suomi on taas valinnut itselleen 200 kansanedustajaa, jotka päättävät maan suunnasta seuraavat neljä vuotta. Kevään ja kesän aikana käydään paitsi hallitusneuvottelut ja valitaan Suomelle ministerit, myös pohditaan kullekin kansanedustajalle sopivia valiokuntapaikkoja. Valiokunnat ovat eduskuntatyön tärkein areena, jossa lait käsitellään yksityiskohtaisesti ja niihin tehdään myös muutoksia. Valiokunta onkin se paikka, jossa kansanedustaja saa kädenjälkensä näkyviin.

Opiskelijoiden ja koulutusväen näkökulmasta kutkuttavin tilanne on sivistysvaliokunnassa, joka käsittelee esimerkiksi koulutusta, tiedettä ja tutkimusta sekä opintotukea koskevat lait. Edellisen eduskunnan sivistysvaliokunnan 16 jäsenestä kahdeksan, siis puolet, joko putosi eduskunnasta tai ei lähtenyt enää ehdolle. Näiden joukossa oli myös valiokunnan puheenjohtaja.

Sivistysvaliokunnassa on tyhjiö

Sivistysvaliokunnan kokoonpano siis muuttuu huomattavasti ja uudessa eduskunnassa koulutus- ja sivistyspolitiikkaa tekee hyvin erilainen joukko kuin ennen. Se on merkittävää, sillä sivistysvaliokunnassa istuvat kansanedustajat ovat usein suuressa roolissa myös puolueidensa laajempien koulutuspoliittisten linjojen muodostamisessa. Onkin mielenkiintoista nähdä, ketkä täyttävät sivistysvaliokuntaan muodostuneen tyhjiön. Nyt, jos koskaan, on hyvä mahdollisuus profiloitua koulutuspoliitikkona.

Jatkavatko viime kauden sivistysvaliokuntalaiset työtään? Nyt kokeneilla valiokunnan jäsenillä olisi mahdollisuus nousta entistä vastuullisempiin rooleihin. Entä ketkä uusista kansanedustajista löytävät tiensä sivistysvaliokuntaan? Moni puolue ja ehdokas korosti kampanjassaan koulutuskysymyksiä, joten halukkaita lienee riittävän. Löytyisivätkö sivistysvaliokunnan uudet jäsenet kenties kolmenkymmenen eduskuntaan valitun opetus- ja tutkimusalan ammattilaisen joukosta?

Koulutuspolitiikan kärkipaikat jaetaan nyt

Koulutuskysymyksistä kiinnostuneiden kannattaa joka tapauksessa seurata tarkasti, keitä sivistysvaliokuntaan lopulta päätyy. Sivistysvaliokunnan jäsenistä muodostuu nimittäin puolueidensa koulutuspoliittisia ykkösnimiä – etenkin nyt, kun niin moni edellisen eduskunnan koulutuspoliitikko on joukosta poissa. Siksi myös puolueiden ja valittujen kansanedustajien kannattaisi olla erityisen kiinnostuneita sivistysvaliokunnasta. Uudessa sivistysvaliokunnassa kasvaa suomalaisen koulutuspolitiikan uusi kärki.

Toivottavasti valiokuntaan löytyy riittävästi myös opiskelijoiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arkea ymmärtäviä kansanedustajia. Heille on todella tarve.

Eero Löytömäki
asiantuntija

Start typing and press Enter to search