Uusi terveystutkimus: opiskelukyky rapistuu, amk-opiskelijan tilanne kehno

 Kategoria Blogi

Opiskelijoilla ei mene hyvin – ja yhä huonompaan suuntaan ollaan menossa.

Näin karusti voidaan tiivistää 13. helmikuuta julkaistun uusimman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tulokset.

Nyt viidennen kerran toteutettu korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT) kartoittaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä ja terveyspalveluiden käyttöä. YTHS:n keräämän KOTT-terveyskyselyn tuloksia käytetään apuna esimerkiksi laadittaessa opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntöä sekä kehitettäessä kampuksia ja opiskeluympäristöjä ympäri maata.

Krooniset toimeentulo-ongelmat uhka mielenterveydelle 

Tutkimuksen ehkäpä huolestuttavin tulos oli opiskelijoiden mielenterveysongelmien lisääntyminen: psyykkistä oireilua, kuten masentuneisuutta, jännitysoireita, ylirasituksen ja uupumuksen kokemuksia oli jopa joka kolmannella opiskelijalla. Lisäksi masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi diagnoosin saaneiden opiskelijoiden määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2000.

Erityisen huonolta näyttää ammattikorkeakouluissa opiskelevien naisten tilanne. He kohtaavat valtavia paineita: joka viides tuntee toimeentulonsa jatkuvasti erittäin epävarmaksi ja niukaksi. Joka neljäs taas kokee hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään. Eikä miehilläkään mene kuin marginaalisesti paremmin.

Tutkimuksen perusteella taustalla näyttää vaikuttavan kaksi kehityskulkua: viime vuosina lisääntynyt opiskelijoiden työllistymistä koskeva epävarmuus sekä samaan aikaan opintososiaalisiin etuuksiin kohdistetut leikkaukset. Kun vuosituhannen alussa opiskelijoiden ongelmat toimeentulossa näyttivät vielä varsin tilapäisiltä, niin nyt toimeentulo-ongelmat ovat kroonistuneet ja toimeentulon niukkuus johtaa entistä selkeämmin opiskelijoiden psyykkiseen pahoinvointiin.

Onkin syytä kysyä, miksei näitä opiskelukyvyn ongelmia oteta vakavasti? Miten opiskelijat saadaan työelämään ja tuotteliaiksi veronmaksajiksi, jos työkyky on vaakalaudalla jo ennen työuran alkua? Ei kestävyysvajetta kurota koskaan umpeen, jos tulevaisuuden työvoima voi pahoin jo nyt. Toimeentulon epävarmuutta aiheuttava opintotuen jatkuva peukalointi olisi syytä lopettaa. Myöskään koulutusleikkaukset, jotka monessa korkeakoulussa iskevät ennaltaehkäiseviin neuvonta- ja ohjauspalveluihin, eivät tilannetta helpota. Nyt tarvitaan lisäpanostuksia matalan kynnyksen tukeen, kuten opintopsykologeihin, jotta ongelmiin voidaan puuttua jo ennen kuin ne puhkeavat.

YTHS on valtava etu – ja se näkyy

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveystottumukset ja hyvinvointi ovat tutkimustulosten valossa huomattavasti yliopisto-opiskelijoita huonompia. Esimerkiksi päivittäin tupakoivia löytyy ammattikorkeakouluista noin kolme kertaa enemmän kuin yliopistoista, ylipainoisia taas noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän. Yli kaksi viidesosaa miespuolisista amk-opiskelijoista on ylipainoisia ja ylipaino on viime vuosina vain lisääntynyt. Ammattikorkeakoululainen voi huonommin lähes kaikilla mittareilla mitattuna.

Osa eroista liittyy opiskelijoiden taustoihin: ammattikorkeakouluihin esimerkiksi hakeutuu enemmän ammatillisen koulutuksen kasvatteja, kun yliopistoissa hakijat taas ovat pääosin lukiolaisia, jotka voivat keskimäärin amiksia paremmin.

Kaikkea ei kuitenkaan voida selittää pelkästään taustatekijöillä – myös hoito, sen laatu ja saatavuus vaikuttavat opiskelijoiden terveyteen ja terveystottumuksiin. Amk-opiskelijoiden terveydenhuolto on kuntien vastuulla ja palvelun laatu, saatavuus sekä rahoitus vaihtelevat suuresti kunnasta riippuen. Pääosin kunnallinen opiskeluterveydenhuolto onkin pirstaleista ja aliresursoitua. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan yhden lääkärin vastuulla tulisi olla noin 3000 opiskelijaa – kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa yhden lääkärin vastuulla on kuitenkin keskimäärin 13 000 ammattikorkeakoululaista.

Onneksi tähän saadaan muutos vuoden 2019 alusta alkaen, kun YTHS laajenee kattamaan myös amk-opiskelijat ja kaikki korkeakouluopiskelijat saavat viimein yhdenvertaiset opiskeluterveyden palvelut. Näin saadaan toivottavasti myös korkeakouluopiskelijoiden terveyserot tasaantumaan.

Jotain hyvääkin?

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus on varsin lohdutonta luettavaa. Jotain hyvääkin 440-sivuisesta teoksesta silti löytyy. Esimerkiksi opiskelijoiden liiallinen alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat olleet jo pitkään laskussa.

Ammattikorkeakoululaisten kannalta tutkimuksesta löytyy yksi erityisen ilahduttava taulukko: Niiden amk-opiskelijoiden määrä, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään opiskeluryhmään, on vuodesta 2012 vuoteen 2016 laskenut yli 15 prosenttiyksikköä. Se on luku, josta kaikkien opiskelijajärjestöissä toimivien on syytä olla ylpeä! Opiskeluun liittyviin yhteisöihin kiinnittyminen nimittäin vaikuttaa tutkimusten mukaan psyykkiseen hyvinvointiin erittäin positiivisesti. Opiskelijayhteisön sosiaalinen tuki toimii sekä psyykkisen hyvinvoinnin voimavarana ja puskurina stressiä vastaan että suoremmin hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Oman alan muut opiskelijat ovatkin tärkeä vertaistuen lähde opintoihin sekä muuhun elämään liittyvissä ongelmatilanteissa.

Tieteellinen tutkimuskin sen siis todistaa: jokaisen opiskelija-aktiivin työ on tärkeää. Jatketaan samaan malliin!

Eero Löytömäki,
sosiaalipoliittinen asiantuntija

Kirjoita kommentti

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä