Turvallinen perusturvan tulevaisuus

 In Blogi

Joel VierikkoOpiskelijoiden perusturva, opintotuki, on nykymuodossaan jo aikansa elänyt. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa opiskelijan ei kuuluisi laittaa omaa jaksamistaan ja toimeentuloaan vaakalaudalle voidakseen opiskella. Opiskelijan on pakko joko velkaantua yli 20 000 euroa rahoittaakseen opintonsa tai käydä opintojen ohella töissä. Työnteko opintojen ohessa on raskasta ja sillä on merkittävästi opintoja hidastava vaikutus. Kun opintojen ohessa tehdyn työn määrä nousee kymmentä viikkotyötuntia suuremmaksi, tehtyjen opiskelutuntien määrä vähenee huomattavasti. 11-20 viikkotyötuntia tekevistä enää joka toinen opiskelee yli 30 tuntia viikossa.

Tulevalla vaalikaudella sosiaaliturvajärjestelmälle suunnitellaan kokonaisvaltaista uudistusta ja opiskelijat tulisi ottaa siinä huomioon. Nykyiset opiskelijat tulevat olemaan uuden sosiaaliturvan etuudensaajia sen murroksessa, ja sen rahoittajia tulevaisuudessa. Tämän takia opiskelijat tulisi ottaa huomioon tulevassa uudistuksessa, sillä he ovat uudistuksen sydämessä.

Puolueet ovat esittäneet omia mallejaan vaalien alla runsaasti. Malleja löytyy laidasta laitaan vastikkeettomasta perusturvasta siihen, että opiskelijoiden sosiaaliturva säilytettäisiin vielä jatkossakin erillään muista. Opiskelijoiden näkökulmasta opiskelijoiden sosiaaliturvan säilyttäminen erillään ei ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa, sillä se mahdollistaa jatkossakin kohdistetut leikkaukset opiskelijoiden etuuksiin. Mikäli opiskelijat olisivat sosiaaliturvan piirissä yhdenvertaisesti muiden kanssa, eivät kohdistetut leikkaukset olisi läheskään niin helppoja toteuttaa.

Hyvän perusturvajärjestelmän tärkeimpiä piirteitä on rahoitusperustan kestävyys, järjestelmän selkeys, läpinäkyvyys ja joustavuus. Kansallisen tulorekisterin vapauttamat resurssit tulisi käyttää tuensaajien tukemiseen ja ohjaamiseen eri elämäntilanteissa sekä uuden sosiaaliturvajärjestelmän tulisi olla rakenteeltaan ennaltaehkäisevä ja kannustava. Järjestelmän tulisi antaa mahdollisuudet päätoimiseen opiskeluun, työhön ja yrittäjyyteen sekä niiden erilaisiin yhdistelmiin ja näin kannustaa näin yksilöitä osallisuuteen sekä antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja uraansa.

Tämän hetkinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tule kestämään tulevaisuuden väestörakenteen muutosta. Eläkeläisten määrä työikäisiin nähden tulee kasvamaan huomattavasti tulevina vuosikymmeninä ja uudenkin sosiaaliturvajärjestelmän elinehtona tulee olemaan osaava ja jaksava työvoima. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään potentiaalista korkeakoulutettua työntekijää riittävän toimeentulon puutteen tai toimeentulon vajavaisuudesta johtuvien mielenterveysongelmien takia. Yhdenkin syrjäytyneen nuoren taloudellinen vaikutus mitataan miljoonissa euroissa.

Joel Vierikko
SAMOKin hallituksen jäsen

Start typing and press Enter to search