Muistatko sinäkin legendan käyristä kurkuista? 2000-luvun kahvipöydissä puhistiin EU:n kurkkudirektiivistä, joka kieltää käyrät kurkut markkinoilta. Nämä legendaariset vaatimukset koskien kurkun muotoa, ulkonäköä ja suuruutta muuttuivat jo vuonna 2009, mutta mainehaittahan siitä jäi.

En usko, että legenda käyristä kurkuista on ainoa syy sille, miksi EU-vaikuttaminen nähdään epäkiinnostavana. Jos edustajistovaaleissa äänestäminen, kunnan päätöksenteon ymmärtäminen tai eduskunnan täysistunnot tuntuvat toisinaan hämmentäviltä, niin EU vasta hämmentävä onkin. Monialaista päätöksentekoa, vieraita käsitteitä ja keskustelua asioista, jotka toisinaan jäävät nuoren arjesta kauas. On helpompaa ottaa kantaa kasvisruokakeskusteluun kuin EU:ssa tehtyyn tietosuoja-asetukseen, joka sai järjestöt raapimaan päätään muutama vuosi sitten.

Kuluvana vuonna Euroopassa vietetään nuorison teemavuotta. Sen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin EU:n päätöksenteossa ja tarjota heille osallistumismahdollisuuksia sekä aktiviteetteja Euroopan unionissa. Eli tuoda EU-vaikuttaminen lähemmäs opiskelijoiden arkea.

Tänä vuonna järjestetään myös Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Euroopan tulevaisuuskonferenssi kerää yhteen Euroopan parlamentin, neuvoston, komission ja mikä tärkeintä, kansalaiset. Tulevaisuuskonferenssin osallistujista kolmannes on alle 25-vuotiaita, koska nuorten halutaan olevan vahvasti mukana EU-vaikuttamisessa.

Konferenssi rakentuu neljästä palasesta:

• Digitaalisesta alustasta, jonne kuka tahansa EU:n kansalainen voi jättää oman ehdotuksensa.
• Tapahtumista, joissa jaetaan ajatuksia koskien EU:ta ja sen toimintaa sekä ideoita uusista toimenpiteistä.
• Kansalaispaneeleista, joissa keskustellaan EU:n tulevaisuuskuvasta.
• Konferenssin täysistunnoista, joissa keskustellaan suosituksista ja ideoista, joita digitaaliselle alustalle on jätetty. Kun suositukset ja esitykset on saatu käsittelyksi, esittelee täysistunto ne johtokunnalle. EU on sitoutunut toteuttamaan jatkotoimenpiteitä saamistaan suosituksista.

Uskon, että nuorison teemavuosi ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi ovat mainiota edistysaskeleita siihen, että myös nuoret saadaan kiinnitettyä vahvemmin osaksi EU:ta. Onkin tärkeää, että myös me SAMOKissa olemme mukana edistämässä nuorten osallisuutta EU:n päätöksenteossa. Onneksi keinoja on jo olemassa!

Maaliskuussa järjestämme yhdessä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa keskustelupaneelin, jossa ääneen pääsevät opiskelijaedustajat sekä suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet, jotka osallistuvat konferenssin täysistuntoihin. Tilaisuudessa on tarkoitus puhua ERASMUS+ -ohjelman tulevaisuudesta, eurooppalaisen koulutusalueen perustamisesta sekä eurooppalaisista korkeakouluverkostoista. Asioista, jotka koskettavat juuri meitä korkeakouluopiskelijoita.

Ida, joka vastaa kanssani SAMOKissa kansainvälisistä asioista, kirjoitti kaksi päivää sitten oman bloginsa eurooppalaisesta identiteetistä. Eurooppalainen identiteetti on askel myös sille, että vaikuttaminen EU:n tasolla kiinnostaa. Jos meillä on eurooppalainen identiteetti, se kiinnittää meidät myös eurooppalaiseen yhteisöön. Yhteisön tärkein tehtävä on edistää jäsentensä pyrkimyksiä.

Esitänkin kysymyksen: Miten EU voisi parantaa sinun arkeasi? 

Miltä korkeakoulutuksen tulevaisuuden tulisi näyttää Euroopassa? -paneeli järjestetään 1. maaliskuuta kello 14 etäyhteydellä. Tapahtuma on avoin kaikille korkeakouluopiskelijoille.