28.02.2023 | Blogi

Suomen koulutustaso laahaa – mikä avuksi?

Suomessa monilla aloilla on pulaa osaavista työntekijöistä. Työvoimapula on osoittautunut jo niin merkittäväksi, että se saattaa hidastaa monien yritysten kasvua. Väestön ikääntyessä ja kansainvälisen työpaikkakilpailun kiristyessä myös Suomen täytyy pitää huolta työvoimatarjonnan tasapainosta.

Suomi on jo merkittävästi jäänyt jälkeen Euroopan alueen kilpailusta ja tämän keskeisenä syynä on epäonnistunut koulutuspolitiikka jatko-opiskelupaikkojen osalta. Nuorten koulutukseen on panostettava mikäli maan koulutustaso halutaan nostaa takaisin kehittyneiden maiden koulutustasoa vastaavaksi.

Olen hyvin huolissani koulutuspolitiikan kulkusuunnasta. Aloituspaikkoja on jaettu holtittomasti ympäri Suomea, mutta tarvittavaa rahoitusta ei ole kuitenkaan kuulunut. Vaikka aloituspaikkojen lisäämiseen on annettu rahoitusta, on ammattikorkeakoulujen rahoitus suhteessa opiskelijamääriin laskenut jatkuvasti. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös tutkintojen sisältöön ja laatuun. Tavoitteena on koulutustason nosto, mutta yhä liian moni toisen asteen koulutuksen saanut nuori jää ilman jatko-opiskelupaikkaa hyvästä opintomenestyksestä huolimatta. Näin ei voi jatkua. Aloituspaikkoja on lisättävä, mutta se on tehtävä koulutuspoliittisin perustein ja koulutustarjonnan tulee olla alueellisesti tasapainossa niin, että se huomioi väestökehityksen muutokset ja työvoiman kysynnän.

Suomessa tarvitaan lisää panostuksia korkeakoulutukseen, niin rajojen sisällä kuin kansainväliselläkin tasolla, jotta kiinnittymistä työelämään ja osaavan työvoiman saatavuutta voidaan parantaa. Väestörakenteen muutoksista johtuvat haasteet voidaan ratkaista osaamistason nostolla sekä kansainvälisten osaajien määrää lisäämällä. Tarvitsemme enemmän korkeakoulutusta, joka houkuttelee kansainvälisiä osaajia. Tämä on olennaista Suomen koulutusasteen tason säilyttämiseksi.

Kansantalouden näkökulmasta korkeakoulutetut ovat myös keskeinen ryhmä, sillä heillä on merkittävä rooli muun muassa sosiaalisiin innovaatioihin ja luovuuteen nojaavassa työelämässä ja sen tuottavuuden kasvattamisessa. Ammattikorkeakoulutus kannattaa, mutta pelkkä tutkintopaperi ei riitä, vaan tutkinnon sisällön ja laadun pitää olla kunnossa. Siksi pelkkä aloituspaikkojen määrän lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan päätöksiä, joilla ylläpidetään koulutuksen laatua.

Kirjoittaja: Minni Takala, SAMOKin hallituksen jäsen 2023