21.04.2023 | Blogi

Sinipuna tai perusporvari – uuden hallituksen on jatkettava kansainvälisiin opiskelijoihin panostamista

Eurooppapolitiikan asiantuntija Roosa Veijola

Kevään vaaliväittelyissä maahanmuutto nousi yhdeksi toistuvaksi keskustelunaiheeksi, eikä ihme, jos katsoo Suomen väestöennustetta. Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto, tai ‘kansainvälinen rekrytointi’, kuten hallitustunnustelukysymyksissä mainitaan, tulee varmasti olemaan yksi keskeisimmistä teemoista myös alkavissa hallitusneuvotteluissa. Suomeen tarvitaan lisää osaajia, ja opiskelijoiden osalta Suomessa onkin asetettu tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 15 000:een sekä nostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen 75 %:iin. Mutta mitkä puolueet ovat lopulta valmiita laittamaan vireille poliittisia aloitteita asian tiimoilta?

Viime vuonna saavutettiin monia edunvalvontavoittoja kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksia, jotka helpottavat niin maahantuloa kuin Suomessa oloa opintojen aikana. Kansainväliset opiskelijat voivat nyt saada oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi yhdellä hakemiskerralla, ja riittävä toimeentulo on todistettava ainoastaan ensimmäisen vuoden osalta aiemman vuosittaisen hakemus- ja todistusrumban sijaan. Opiskelijan oleskeluluvan laji muutettiin jatkuvaksi, mikä nopeuttaa myöhemmin pysyvän oleskeluluvan saamista. Lisäksi kansainväliset opiskelijat saatiin d-viisumin piiriin, mikä käytännössä tarkoittaa nopeampaa maahantuloa. Kaikki tämä on opiskelijaliikkeen tavoitteiden mukaista, joten voimme aidosti iloita uudistuksista.

Jotta elämä ei olisi liian helppoa, palataan hetkeksi kuitenkin takaisin maan pinnalle. Kansainvälisten opiskelijoiden maahantulossa on edelleen haasteita. Erityisesti oleskelulupaprosessiin kuuluva edustustossa tunnistautuminen on aiheuttanut ongelmia palveluiden ollessa hyvin ruuhkautuneita. Pahimmillaan opiskelijat ovat joutuneet odottamaan Suomeen pääsyä puolikin vuotta. Tähän käytännön haasteeseen d-viisumikaan ei vielä tarjoa tyydyttävää ratkaisua.

Toinen vielä olemassa oleva haaste liittyy opiskelijan talouteen: opiskelijan maahantulon kustannukset ovat suuret suhteessa muihin taloudellisesti paremmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Lisäksi matkustaminen tunnistautumaan edustustoon aiheuttaa usein opiskelijoille huomattavia lisäkustannuksia, ja etenkin kehittyvistä maista tuleville opiskelijoille summat voivat olla jopa kynnyskysymys.

Maahantulon lisäksi opiskelijoiden integroituminen Suomeen on toinen kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvä tärkeä teema. Eurostudent VII -tutkimuksessa kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta kysyttiin, mitä he suunnittelivat tekevänsä valmistumisen jälkeen. 50 % suunnitteli jäävänsä Suomeen ja 40 % ei ollut vielä varma suunnitelmistaan. Tämä tarkoittaa yhteensä 90 % opiskelijoita, joille Suomeen jääminen on ainakin vaihtoehto. Potentiaalista huolimatta emme onnistu integraatiokysymyksessä tarpeeksi hyvin. Paitsi että suomalainen yhteiskunta ei ole luonteeltaan se kaikkein avosylisin, työnantajat eivät myöskään ole tarpeeksi halukkaita palkkaamaan kansainvälisiä osaajia. Kotimaista kieltä puhuva henkilö nähdään turvallisempana ja helpompana valintana. Mihin piilotettiin ajatukset monipuolisuuden ja kansainvälisyyden työpaikalle tuomasta lisäarvosta?

Vaikka ongelmia edelleen on, minulla on teille hyviä uutisia: juuri valituilla Suomen 200:lla kansanedustajalla on ratkaisun avaimet käsissään. Niin halutessaan uusi hallitus voi esittää digitaalisten tunnistautumispalveluiden hyödyntämistä maahantuloprosessissa, korkeakoulusta valmistuvalle kansainväliselle opiskelijalle automaattista pysyvää oleskelulupaa sekä kehittää työnantajille kannustimia kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseksi. Meillä ja monilla muilla kolmannen sektorin toimijoilla on kansainvälisten opiskelijoiden maahantulosta ja yhteiskuntaan integroitumisesta näkemystä. Toivonkin näkeväni, että tätä näkemystä hyödynnetään seuraavalla hallituskaudella, oli hallituskokoonpano sitten perusporvari tai sinipuna. Suomen kansainvälistyminen on kaikkien etu, ja asenteiden olisi jo aika olla tämän mukaisia.

Kirjoittaja: Roosa Veijola, SAMOKin Eurooppapolitiikan asiantuntija