SAMOK loi identiteettimme perustan

 Kategoria Blogi

Tarvitaan kourallinen rohkelikkoja, aski sisua ja suomalainen yhdistymisen vapaus. Sillä ajattelulla on syntynyt paljon. Niin myös SAMOK.
SAMOK on osa Suomen historian yhtä suurinta koulutuspoliittista uudistusta, ammattikorkeakoulujärjestelmää.

 

riikka-maria-yli-suomu

Riikka-Maria Yli-Suomu

Perustajien ristiriitaiset tunteet

SAMOKin perustamisasiakirjat allekirjoitti vain viisi opiskelijakuntaa. Tämä johtui siitä, ettei Seinäjoen, Kajaanin, Tampereen, Joensuun ja Oulun lisäksi ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia ollut vielä ehditty perustaa. Vuosikymmenen loppu olikin SAMOK:ssa alueellista järjestörakentamista ja opiskelija-aktiivien edunvalvontakoulutusta. Monet meistä samokilaisista rakensi samaan aikaan omaa opiskelijakuntaa ja uutta liittoa.

Varsinaisesti SAMOK:n perustamisen taustalla olivat kuitenkin Suomen Kauppaopiskelijain liitto SKOL ry, Suomen Tekniikan Opiskelijoiden liitto STOL ry ja Suomen terveydenhuolto- ja Sosiaalialan Opiskelijoiden liitto – Terhol ry. SAMOK valmisteltiin näiden kolmen liiton amk-poliittisen työryhmän toimesta. Kolmen liiton kombo oli vahva ja SAMOK:n alkuvuosina opiskelijoiden jäsenmaksut kulkivatkin SKOL:n, STOL:n ja Terholin kautta, jotka sitten maksoivat jäsenistään SAMOK:lle. Järjestely oli mutkikas. SAMOK:n tunnettuuden kasvaessa kolmikko siirsi edunvalvonnan vaiheittain kokonaan SAMOK:lle. Silloin siirryttiin myös SAMOK:n suorajäsenyyteen.  

Aivan kuten kansallisesti, myös paikallisesti uusi tulokas – ammattikorkeakoulu – aiheutti monenlaisia tunteita. Ammattikorkeakouluissa tuolloin vahvassa asemassa olleet alakohtaiset oppilasyhdistykset erityisesti tekniikan, sosiaali- ja terveydenhuollon ja kaupan alalta olivat toisaalta oma-aloitteisesti perustamassa uutta paikallista amk-opiskelijakuntaa ja toisaalta vastustamassa oman toimintansa fuusioitumista. Monet vanhat yhdistykset erityisesti tekniikan ja kaupan aloilla olivat hyvin varakkaita ja pyörittivät alueillaan mittavaa liiketoimintaa, eikä tuloksen jakaminen kaikkien amk-opiskelijoiden kesken ollut ollenkaan itsestään selvää.

SAMOK identifioi amk-opiskelijat korkeakouluopiskelijoiksi

SAMOK:n perustamisvaiheen keskeisiä henkisiä ja osin taloudellisiakin tukijoita olivat tuore rehtoriyhdistys Arene ry, opetusministeriö OPM ja Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA. Kaikille oli merkityksellistä saada ammattikorkeakoulutoiminta vakiinnutettua suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tarvittiin vahvaa opiskelijakuntatoimintaa ja liittoa identifioimaan amk-opiskelijat tasavertaisiksi korkeakouluopiskelijoiksi SYL:n rinnalle. SAMOK:sta tulikin ministeriölle, ammattikorkeakouluille, työmarkkinajärjestöille ja muille yhteiskunnan toimijoille amk-uskottavuutta ja yhtenäisyyttä lisäävä keskustelukumppani.

KKA:n tehtävänä oli uusien ammattikorkeakoulujen toimilupien arviointi. Yleinen käsitys oli, että ammattikorkeakouluja on liikaa. Myös SAMOK vastusti koko ajan lisääntyvien yksiköiden määrää. KKA:n alaisen Ammattikorkeakoulujen toimilupajaoston jäsenenä pääsin itse näkemään ristiriidan, mikä monessa väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa vallitsi. Monissa paikoissa opiskelijat eivät täysin ymmärtäneet opiskelevansa ammattikorkeakoulussa, vaikka samaan aikaan poliittinen paine profiloitua alueella korkeakouluksi oli kova. Identiteetti ei tuolloin ollut vielä muotoutunut, eikä kaikista opistoista korkeakoulua lopulta tullutkaan.

SAMOK ei saanut ”verotusoikeutta”

Taloudellista murhetta aiheutti se, ettemme saaneet amk-opiskelijoille lakisääteistä automaatiojäsenyyttä opiskelijakuntiin. Asetusluonnos ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista kirjoitettiin ja valmisteltiin sivistysvaliokuntaa ja myöhemmin perustuslakivaliokuntaa myöden. Tätä kuntanimikkeille kuuluvaa verotusoikeutta emme kuitenkaan saaneet. Tästä syystä emme myöskään voineet nimetä paikallisia opiskelijayhdistyksiä emmekä SAMOKia opiskelijakuntien vaan opiskelijayhdistysten liitoksi. Vaikka SYL tuki SAMOKia taistelussa, oli vähällä käydä niin, että myös yliopistojen ylioppilaskunnat olisivat menettäneet automaatiojäsenyytensä. Julkinen keskustelu ymmärsi, että asiassa oli yhdenvertaisuusepäkohta.

SAMOK teki jo tuolloin tiivistä yhteistyötä SYL:n kanssa. SYL:n kaikki jäsenet eivät silti olleet lainkaan mielissään korkeakoulusektorin merkittävästä laajentamisesta. Tästä omakohtainen kokemukseni oli vierailu HYY:n hallituksessa. Astelin mietteliäin askelin uljaan ylioppilastalon portaita, jonka seinille oli viritetty kalaverkkoja, joihin amk oli sotkeutunut. Tuohon aikaan puhuttiin amk-verkon rakentamisesta. HYYläiset tekivät vieraalleen selväksi jo rappukäytävässä, että ongelmia on tiedossa. Mutta puhumalla ne asiat selviää. Valkolakkien huolet hälvenivät ja eri laitosten edustajilla alkoi jopa keskinäinen kiistely siitä, pitäisikö osa yliopiston hyvin käytännönläheisistä koulutuksista siirtää ammattikorkeakoulujen alaisuuteen.  

Niin tunnettuuden luomisessa ja yhteistyösuhteissa kuin edunvalvonnassakin tärkeintä on kärsivällisyys. Usein tulosta ei synny omalla hallituskaudella, eikä edes omana opiskeluaikana. Tästä hyvä esimerkki oli YTHS-palvelut. SAMOK ajoi voimalla jo 90-luvulla palveluiden laajentamista koskemaan amk-opiskelijoita. Laajentuminen toteutui neljännesvuosisata myöhemmin tämän vuoden alusta.

Edunvalvonnan onnistumiset ja pettymykset oli tapana 25 vuotta sitten nostaa ja hukuttaa Mäkelänkatu 56:ssa sijaitsevan toimistomme alakerran baarissa. Iloinen Sika olisikin ansainnut meidän 90-lukulaisten kilautukset vielä kerran – YTHS:n kunniaksi.

Muisteluni päätän toteamalla, että opiskelijoiden ja jo työelämään siirtyneiden amk-identiteetti ei olisi syntynyt ilman amk-opiskelijatoimintaa. Monista meistä samokilaisista silloin ja myöhemmin on tullut yhteiskunnan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Ilman SAMOK:n perustamista niin aikaisessa vaiheessa, olisi identiteettimme ja tuore tutkintomme jäänyt vähemmän merkitykselliseksi kuin se on tänä päivänä.

Lämpimät onnittelut kaikille 25-vuoden aikaisille samokilaisille ja menestystä tuleviin vuosiin nykyisille aktiiveille.

Tähän blogiin olen haastatellut SAMOK:n ensimmäistä pääsihteeriä Ari Kekaraista, joka toimi myös SKOL:n STOL:n ja Terholin AMK-poliittisena sihteerinä ja SAMOK:ia perustavan työryhmän puheenjohtajana. Lisäksi ajatuksia tekstiin antoivat emeritusrehtori Tapio Varmola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja emeritusrehtori Pentti Rauhala Laurea-ammattikorkeakoulusta. Molemmat toimivat aktiivisesti mm. Arenen toiminnassa.

 

Riikka-Maria Yli-Suomu

SAMOKin hallituksen jäsen 1996-1997
SAMOKin laadunarviointisihteeri (nyk. koulutuspoliittinen sihteeri) 1998-1999
Korkeakoulujen arviointineuvoston jäsen ja ammattikorkeakoulujen toimilupajaoston jäsen 1998-1999
SAMO ry:n perustaja 1996
SKOL:n, STOL:n ja Terholin amk-poliittisen työryhmän jäsen (SAMOK:n perustamistyöryhmä)

LinkedIn: Riikka-Maria Yli-Suomu
Twitter: @RiikkaMYliSuomu

 

Tämä vierasblogi on osa SAMOKin juhlavuoden juhlintaa ja viestintää. Sarjassa eri henkilöt kertovat sekä muistelevat ajastaan SAMOKissa ja/tai yhteistyöstään SAMOKin kanssa.

Seuraa meitä somekanavissamme!
Instagram:
 @samok_fin
Twitter: @SAMOK_FIN
Facebook: @SAMOK.FIN

 

0

Kirjoita tähän hakusana ja paina enteriä